Mainos

Osa suomalaisista tukihuijareista pääsee helpolla – rikostutkinta liian kallista

Kelalta huijataan vuosittain noin kymmenellä miljoonalla eurolla erilaisia sosiaalitukia. Huijausten määrä on viime vuosina kasvanut useilla sadoilla.

Esimerkkitapaus tukihuijarista on tällainen: Etelä-Suomessa asuva mies oli nostanut kahden vuoden ajan työmarkkinatukea ja yleistä asumistukea. Hän oli kuitenkin ollut töissä ja valehdellut tulonsa Kelalle. Mies sai rikoshyötynä yli 17 000 euroa ja häntä epäillään törkeästä petoksesta.

Kymmeniä sivuja paperisotaa

Tukihuijauksissa yhteisiä verorahoja valuu huijareiden taskuun, eikä niitä läheskään aina saada takaisin. Perusteettomia etuuksia hakevat ovat poliisin mukaan usein työelämästä syrjäytyneitä ja elämänhallintansa menettäneitä.

Tappiot yhteiskunnalle eivät valitettavasti jää tähän. Tukihuijausten tutkinta on erittäin työlästä. Eteläsuomalaisen miehen tapauksessa pelkästään erilaisia liitteitä on pähkäiltävänä 21 sivun verran.

– Työmarkkinatukipäätöksiä, erilaisia ilmoituksia, maksutietoja, asumistukihakemuksia, päätöksiä, työeläkeotteita, kirjeitä, vastineita, palkkatodistuksia, erittelyitä, kuulemiskirjeitä, vastauksia, juttua tutkiva rikosylikomisario Pekka Korhonen päivittelee.

Selvittely erittäin kallista

Tutkinta vaatii poliisin lisäksi työtä Kelan etuuskäsittelijöiltä ja lakimiehiltä sekä syyttäjiltä ja tuomioistuimilta. Korhosen mukaan huijareita ei usein saada tuomittua, sillä tapaukset ovat näytön keräämisen kannalta haastavia.

Joskus tukihuijauksen tutkinta jätetään kesken, sillä selvittelyyn kuluu enemmän rahaa kuin rikoksen tekijältä on saatavissa takaisin.

Rikosylikomisario Korhosen mukaan tällaiset tapaukset ovat kuitenkin melko harvinaisia. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.