Mainos

Pääministeri hallitsee otsikoita - imago ei silti ratkaise vaaleja

Poliitikkojen yksityiselämä on noussut toden teolla otsikoihin, ja siitä tehdyt uutiset myös vaikuttavat heidän uskottavuuteensa. Silti jutuissa arvostetaan myös poliittista ammattitaitoa.

- Meillä näkyy politiikan henkilöityminen enemmän kuin monessa muussa maassa. Yksilöitä arvioidaan, ja yhä enemmän myös kielteisesti. Puolueet itsekin pyörivät johtajiensa ympärillä, toteaa puheviestinnän professori Pekka Isotalus.

Hän on johtanut Tampereen yliopiston tutkimusta, jossa selvitettiin johtavien poliitikkojen julkisuuskuvaa. Tulosten mukaan sanomalehtien otsikoita hallitsevat pääministeri ja hallituspuolueet.

- Myös puolueiden puheenjohtajien merkitys on politiikassa kasvanut. Heidän persoonansa ei silti yksin ratkaise vaalitulosta. Tämä on todettu monessa kansainvälisessä tutkimuksessa.

Tampereen yliopistossa tehdyssä poliittisen viestinnän alaan kuuluvassa tutkimuksessa analysoitiin vuonna 2008 tehtyjä juttuja 51 johtavasta poliitikosta. Aineistona oli yli 5000 juttua Aamulehdestä, Helsingin Sanomista, Iltalehdestä ja Iltasanomista.

Otsikoiden valtiaat

Pääministerivetoisuus näkyi siinä, että Matti Vanhasesta (kesk.) kirjoitettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi tulleesta Ilkka Kanervasta (kok.), joka oli tutkimusajankohtana tekstiviestikohun keskiössä. Poliitikkojen yksityiselämä nousi eniten esiin iltapäivälehdissä, mutta Kanerva-kohu sai kaikki lehdet kirjoittamaan.

Naisista kirjoitetaan selvästi miehiä vähemmän. Poliitikot saavat muutenkin epätasaisesti julkisuutta. Esimerkiksi Timo Soinia (ps.)media nosti voimakkaasti esiin jo vuonna 2008.

Tutkijat analysoivat myös 2500 jutussa esitetyt arviot poliitikoista. Useimmin tuotiin esille heidän ammattitaitonsa poliitikkoina. Toivotuiksi piirteiksi nousivat kokemus, työn hoitaminen, asiaosaaminen, uudistajuus ja ideologisuus.

Seuraavaksi eniten arvioitiin esiintymistä ja mediataitoja.

- Poliitikoilta toivotaan selkeyttä, luotettavuutta ja innostavuutta. Huomiota kiinnitetään esiintymisen lisäksi puheiden sisältöön. Lehdet vaativat poliitikoilta myös mediaosaamista. Heidän odotetaan olevan siinä strategisempia kuin mitä he oikeasti ovat.

Ristiriitaisia odotuksia

Sanattoman viestinnän osalta odotuksissa on ristiriitaisuutta. Yhtäältä moititaan kylmyyttä mutta toisaalta myös tunteiden ilmaisua, varsinkin kielteisten.

Ihannepoliitikoksi erottuu kaksi eri tyyppiä, joista toinen on innostava kansanhurmaaja ja toinen asiapoliitikko. Poliitikko saa tasapainotella tällaisten ristiriitaisten vaatimusten välissä keskitietä, joka sekin tuntuu kapenevan.

Jutuissa arvioitiin myös poliitikkojen persoonaa. Eniten kehuja saivat itsevarmuus ja rohkeus, sosiaalisuus, älykkyys, ahkeruus, tunne ja huumorintajuisuus. Vielä useammin mainittiin kielteisiä piirteitä kuten itsekeskeisyys, harkitsemattomuus, epäkypsyys ja värittömyys.

- Valehdella ei saa. Tässä rehellisyyden korostamisessa on jotain hyvin suomalaista, sillä muualla taidokasta totuuden muuntelua voidaan jopa ihailla.

Poliitikolta vaaditaan hyviä suhteita instituutioihin ja varsinkin omaan puolueeseen. Tosin oppositiolta hyväksytään kritiikki hallitusta kohtaan.

Tutkijat myös haastattelivat puoluejohtajia. Nämä kokivat haasteikseen jatkuvan tavoitettavana olon, median kriittisyyden ja sen, että kaikesta pitää olla heti mielipide.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.