Mainos

Pääministerin morsiamesta merkittävä ennakkotapaus

MTV:n Huomenta Suomessa puhuneen Helsingin yliopiston viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikan mukaan tänään käsiteltävä pääministerin oikeusjuttu on erittäin perustavanlaatuinen ennakkotapaus.

Pääministeri Matti Vanhanen kohtaa tänään oikeudessa entisen naisystävänsä.

Pääministerin morsian -kirjan kirjoittaja Susan Ruusunen ja kirjan kustantaja Kari Ojala vastaavat syytteeseen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Tutkija Päivi Tiilikka sanoo, että paljastuskirjat ovat uusi juttu Suomessa.

- Kunniaa ja yksityiselämää on laissa suojattu jo pitkään, ja ehkä se juuri ehkäissyt tämän tyyppisten kirjojen tekemistä.

Päivän aluksi käräjäoikeudessa käsitellään mahdolliset salausvaatimukset. Esimerkiksi tekstiviestien yksityisarvosta on ollut paljon keskustelua.

- Kirjesalaisuuteen tehdyt viittaukset ovat olleet osittain epärelevantteja tässä yhteydessä. Oleellista on, minkälaista tietoa tekstiviestissä on, ja loukkaako sen levittäminen yksityisyyden suojaa.

Tiilikan mielestä Ruususen paljastuskirjaa voisi puolustaa argumentilla, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus tietää päättäjien asioista, jos ne vaikuttavat hänen toimiinsa muuten. Vanhanen oli kertonut julkisuuteen romanssin alkaneen Ikeassa, vaikka pari tapasi toisensa nettitreffeillä.

- Vakiintunut käytäntö on, että poliitikkojen yksityisyyden suoja on kaikista suppein. Tietysti täytyy muistaa, että myös yksityiselämä on perusoikeus. Tässä täytyisi nyt löytää sellainen tasapaino, jossa sekä sananvapaus että yksityiselämän suoja pystyttäisiin etenkin ydinalueiltaan turvaamaan.

Tiilikka sanoo, että oikeuteen lähtemisessä on riskinsä.

- Siinä on vaara, että esille tulee tietoja, jotka eivät tähän mennessä ole tulleet julkisuuteen. Toisaalta Vanhanen on itse tehnyt päätöksen lähteä oikeuteen, joten tätä voidaan pitää myös rohkeana tekona.

Pääministerin morsian -kirja julkaistiin vuosi sitten helmikuussa.

Eduskunnan ahdistelukohu monimutkainen paketti

Päättäjät ovat olleet otsikoissa lähiaikoina muutenkin. Eduskunnan ahdistelukohu on herättänyt keskustelua siitä, millaisia tietoja julkisuudessa saa esittää.

HS:n Sunnuntaisivut nimesi tammikuun lopulla seitsemän epäiltyä. Jutusta on tehty tutkintapyyntö poliisille, ja kaksi kansanedustajaa on jättänyt kantelun Julkisen Sanan Neuvostolle.

- Näiden juttujen menestymismahdollisuudet riippuvat olennaisesti perusteluista. Jos nämä tiedot (ahdistelijoista) pitävät paikkansa, kyse on yleisesti merkittävistä tiedoista, ja lehdillä on ollut julkaista ne. Tietojen varmistaminen on toinen ja relevantti kysymys, Tiilikka sanoo.

Jutun yhteydessä on kritisoitu paljon syytteiden esittämistä nimettömänä julkisuudessa.

- Jos aina edellytettäisiin, että esiinnytään omalla nimellä, tällaisiä asioita ei saataisi yleisen keskustelun pohjaksi. Journalistin on silti syytä pitää huoli siitä, että oikeudessa hän pystyy verifioimaan lähteensä.

Lue myös:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.