Mainos

Paarma: Kirkolla oikeus tarjota turvapaikkaa

Arkkipiispa Jukka Paarma puolustaa kirkon oikeutta tarjota käännytetyille turvapaikkaa. Paarma muistuttaa, että kirkko ei piilottele ketään, vaan turvapaikanhakijoiden olinpaikka on jatkuvasti viranomaisten tiedossa.

Arkkipiispa Jukka Paarman mielestä kirkko toimii täysin laillisesti antaessaan suojaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

- Lain rikkominen ei ole kirkon linjan mukaista. Mutta meillä on oikeus arvostella viranomaisten toimintaa ja yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä, arkkipiispa sanoo.

-Se on sananvapautta, ja kuuluu demokraattisen yhteiskunnan periaatteisiin, linjaa Paarma.

Asia on viime kuukausina ollut julkisuudessa, sillä kesän aikana sekä Turussa että Kuopiossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija on kääntynyt seurakunnan puoleen saadakseen apua ja voidakseen jäädä maahan. Kirkko turvapaikkana -käytännöllä tarkoitetaan juuri tällaisia tilanteita, joissa yksittäinen henkilö tai perhe kääntyy seurakunnan puoleen hakeakseen turvaa, apua ja tukea saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Tapauksia voi tulla lisää

Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN) julkaisi toukokuussa seurakunnille ohjeet kirkosta turvapaikkana. Arkkipiispa Paarma, joka on myös neuvoston puheenjohtaja, pitää sattumana sitä että seurakunnista on haettu suojaa pian ohjeiden ilmestymisen jälkeen.

- Valmistelimme ohjekirjasta talven mittaan, eikä meillä ollut tietoa näistä tapauksista, sanoo Paarma.

Paarma uskoo, että suojaa voidaan joutua tarjoamaan jatkossakin. Turun ja Kuopion tapaukset ovat saaneet valtavasti julkisuutta, ja julkisuus voi Paarman mukaan innostaa muitakin tarttumaan tilaisuuteen. Paarma korostaa sitä, että seurakunnat eivät riko lakia tarjotessaan turvapaikanhakijalle suojapaikan.

-Suojapaikkaa haetaan kirkolta vasta äärimmäisessä hädässä, ja päätös syntyy ainoastaan hakijan aloitteesta, sanoo Paarma.

Ketään ei siis yllytetä jäämään maahan, mikä voitaisiin katsoa ulkomaalaislain rikkomukseksi. Lisäksi kirkolta suojaa hakevia ei ole tarkoitus piilottaa mihinkään. Ohjeiden mukaan toiminnan tulee olla avointa.

- Turussa ja Kuopiossa kirkolta suojaa saaneiden olinpaikka on koko ajan ollut poliisin tiedossa.

Tausta juutalaisvainoissa

Kirkko turvapaikkana -käytäntö aktivoitui Euroopassa toisen maailmansodan juutalaisvainojen myötä. Nykyisenkaltainen toiminta käynnistyi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1970-luvulla. Suomessa ohjeistus laadittiin myöhemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Paarman mukaan ohjeita ruvettiin laatimaan tarpeen vuoksi: jo ennen Kuopion ja Turun tapauksia turvapaikanhakijat olivat kääntyneet seurakuntien puoleen. Yleisintä tämä oli niin sanottuihin vapaisiin suuntiin kuuluvien seurakuntien parissa.

- He pyysivät sitten ekumeeniselta neuvostolta ohjeita, miten toimia, sanoo Paarma.

-Ohjeiden taustalla on yleismaailmallinen käsitys siitä, että pyhättö on paikka, jossa väkivaltaa ei hyväksytä.

Seurakunnille jaetaan turvapaikkaoppaassa varsin käytännönläheisiä ohjeita avuntarvitsijan kohtaamisesta aina viranomaisyhteistyöhön asti. SEN:n projektisihteeri Sanna Yli-Jussilan mukaan ohjeissa on otettu mallia muualta Euroopasta, mutta ohjeet on pyritty soveltamaan ohjeet Suomen oloihin. Yli-Jussila painottaa sitä, että ohjeet eivät ole sitovia:

-Tarkoitus on, että seurakunnat tutustuvat niihin itsenäisesti ja käyttävät omaa harkintaansa pohtiessaan miten toimia, jos tällainen tapaus sattuu omalle kohdalle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.