Mainos

Päästökaupan kansallisesta alkujaosta alustava sopu

Ministerityöryhmä on linjannut päästöjen rajoittamistavoitteen vuosille 2005-07.

Suomessa on alustavasti sovittu, kuinka päästökaupan kansallisen jakosuunnitelman niin sanottu isojako eri sektorien välillä tehdään. Myös ensi vaiheessa jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä on kutakuinkin selvillä, kauppa- ja teollisuusministeriö kertoo. Niitä on jaossa yhteensä noin 45-46 miljoonan hiilidioksiditonnin verran.

Laskelman pohjana on kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen johtaman ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän eilen tekemä linjaus päästöjen vähentämisen niin sanotusta tavoitepolusta. Sen mukaan kasvihuonekaasujen kokonaismäärän pitäisi vuosina 2005-07 pysyä Suomessa noin 85 miljoonassa tonnissa. Jakson lopulla päästöjä olisi vuodessa noin neljä miljoonaa tonnia vähemmän kuin mitä kertyisi ilman päästöjen rajoittamista.

Käytännössä päästöjen vähentäminen jää pitkälti ns. päästökaupan piirissä olevan teollisuuden kontolle, sillä muilta aloilta kuten liikenteestä, maataloudesta ja rakennustekniikasta saatavien säästöjen määrä on melko pieni.

Teollisuudelle isohko lasku

KTM:n VATTilla teettämien alustavien laskelmien mukaan vähennys rokottaa Suomen talouskasvua kohtuullisen paljon.

- Bruttokansantuotteen kasvu hidastuu eri lähtöoletuksista 0,3-0,7 tai hieman kapeammassa haarukassa 0,4-0,5 prosenttiyksikön verran. Sitä ei voi pitää ihan pienenä summana, Pekkarinen sanoi asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti se, millä hinnalla päästöoikeuksista jatkossa käydään kauppaa. Yksi päästöoikeus tarkoittaa käytännössä lupaa laskea luontoon tonnin verran hiilidioksidia. Hinta määräytyy markkinoilla ja yleisin veikkaus on nyt vähintään 10 euroa.

- Sillä hinnalla tarvittavien lisäpäästöoikeuksien hinta nousisi noin 40 miljoonaan euroon vuodessa. Näin siis siinä tapauksessa, etteivät päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset tee itse mitään päästöjen vähentämiseksi, vaan ostavat päästöoikeuksia muualta, Pekkarinen laski.

Hän itse uskoo, että valtaosa yrityksistä pyrkii vähentämään säästöjä myös muilla konsteilla.

Teollisuus on arvostellut koko päästökauppajärjestelmää ja vaatinut valtiota ja veronmaksajia mukaan kantamaan sen kustannuksia.

Laki voimaan ensi kesänä

Päästökaupan on ollut määrä alkaa EU:n alueella vuoden 2005 alusta. Asian valmistelu on kuitenkin kaikissa jäsenmaissa pahasti kesken, mikä on herättänyt epäilyjä koko hankkeen viivästymisestä. Pekkarisen mukaan se ei vaikuttaisi itse ongelmaan eli siihen, että Suomi on joka tapauksessa sitoutunut laskemaan päästöt Kioton sopimuksella määritellylle tasolle.

Meillä päästökauppaa koskeva lakiesitys saadaan Pekkarisen mukaan eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa, jolloin laki tulisi voimaan kesällä 2004.

Suomessa direktiivi koskee noin 460 eri laitosta ja 160 yritystä. Asiaa pohtiva työryhmä on jo varsin pitkälle luonnostellut kriteerit, joiden pohjalta päästöoikeudet jaetaan eri toimialojen kesken. Luonnos niistä lähtee EU:n komissiolle maaliskuussa. Laitoskohtainen jako täsmentyy lain voimaantulon jälkeen.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, ehkä vähän yllättäenkin, että kriteerit saadaan määriteltyä hyvässä yhteisymmärryksessä, Pekkarinen huomautti. Ministerin mukaan jaossa on otettu huomioon se keskeinen periaate, että kansallisesti tärkeiden vientialojen asema on turvattava.

KTM:n ylijohtajan Taisto Turusen mukaan jako perustuu eri laitosten viiden viime vuoden päästötietoihin. Lisäksi toimialat on jaettu eri luokkiin sen mukaan, millaisia mahdollisuuksia niillä vielä on vähentää päästöjä muilla keinoilla, esimerkiksi vaihtamalla polttoainetta. Ne, joilla tämä ei käytännössä enää onnistu muuttamatta saman tien koko tuotantoprosessia, ovat käytännössä saamassa kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet. Ryhmään kuuluu muun muassa rakennustarvike- ja metalliteollisuutta sekä osa metsäteollisuuden tuotantolaitoksista.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 17.12.2003)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.