Mainos

Paatero lisäisi poliisin ja supon valtuuksia verkkovalvontaan

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaisi lisätä poliisin valtuuksia seurata verkkoliikennettä. Paateron mukaan sekä tavallisen poliisin että suojelupoliisin valtuuksia pitäisi laajentaa. Hänen mielestään poliisin pitäisi kyetä helpommin seuraamaan verkkoympäristöä nimettömänä.

Hän sanoo tiedostavansa, että tämä tarkoittaisi ihmisten yksilönsuojan kaventumista, mutta vaakakupissa painaa turvallisuus.

– Toinen kärsii sitä enemmän mitä enemmän toista painotetaan.

Paatero huomauttaa, että poliisilla on kyberrikollisuuden lisäksi terroristikysymykset huolehdittavanaan. Hänellä ei olisi mitään sitä vastaan, jos valvontaoikeuksien lisäämisen myötä myös poliisin toimia valvottaisiin tarkemmin.

Poliisiylijohtaja ei osaa arvioida, kuinka pahasti Suomen maine kärsisi, jos poliisin valvontaoikeuksia lisättäisiin. Hän katsoo asiaa toisesta näkökulmasta.

– Pitkällä tähtäimellä Suomen maine kärsii, jos uhkiin ei pystytä vastaamaan.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa kyberturvallisuusstrategian, jossa linjataan, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit kyberrikosten ennaltaehkäisemiseen.

– Sisäministeriössä ei ole mitään lainsäädäntöhanketta poliisin kybertoimivaltuuksien laajentamiseksi.

Mitä nämä valtuudet voisivat olla?

– Uskon, että tässä tarkoitetaan tietynlaisia lainsäädännöllisiä toimivaltuuksia ja esimerkiksi signaalitiedustelumahdollisuutta.

Supo: Lainsäädäntö jäänyt jälkeen

Talouselämä kertoi, että suojelupoliisi haluaa lisää valtuuksia ja entistä tehokkaampia työkaluja kansalaisten verkkoliikenteen seuraamiseen. Lehti kertoi apulaispäällikkö Petri Knapen todenneen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle huhtikuussa jättämässään lausunnossa, ettei supon toimintakyky ole kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi Talouselämälle, että viranomaiset tarvitsevat uusia työkaluja kyberuhkia vastaan. Hänen mukaansa lainsäädäntö on jäänyt teknisen kehityksen jälkeen.

Talouselämän mukaan supo olisi todennäköisesti tyytyväinen, jos se saisi samat työkalut kuin Ruotsissa on käytössä. Ruotsin puolustusvoimien radiotiedustelulaitos FRA aloitti viisi vuotta sitten maan läpi kulkevan verkkoliikenteen seurannan. Pelttarin mukaan Ruotsin mallin mukaista seulontaa tulisi miettiä myös Suomessa. Pelttari kieltäytyi STT:n haastattelusta.

Viestikoelaitoksen toiminnasta vaietaan

Ruotsissa signaalitiedustelu on armeijan käsissä, ei turvallisuuspoliisilla säpolla. Suomessa Ruotsin puolustusvoimien radiotiedustelua vastaa Puolustusvoimien alainen Viestikoelaitos, jonka toiminta on salaista. Pääesikunnan viestinnästä kerrottiin STT:lle viime viikolla, että Viestikoelaitoksen signaalitiedustelu seuraa enemmän vieraan vallan toimintaa. Tarvittaessa on kuitenkin mahdollista seurata myös suomalaisten toimia.

STT olisi halunnut kysyä Pelttarilta, eikö Viestikoelaitoksen ja Supon välinen tietojenvaihto toimi tarpeeksi hyvin. Poliisiylijohtaja Paatero ei halunnut arvioida asiaa.

Puolustusvoimien viestinnästä sanottiin torstaina, ettei Viestikoelaitoksen ja suojelupoliisiin yhteyksiä kommentoida.

(MTV3–STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.