Mainos

Päihdebarometri: Turvattomuus lisääntyy

Terveyden edistämisen keskuksen tänään julkaisema Päihdebarometri 2001 osoittaa ihmisten kokeman turvattomuuden lisääntyvän kaupungeissa. Keskus selvitti barometrilla kuntien ja järjestöjen terveysjohtajien näkemyksiä alkoholi- ja huumetilanteesta.

Viinapulloja

Terveyden edistämiskeskuksen Päihdebarometri kuvaa asioita, joita kuntien ja järjestöjen arjessa tapahtuu ja nousee esille juuri nyt. Tieto antaa viitteitä muutoksista, jotka tutkimuksissa saatetaan tavoittaa vasta 1-2 vuoden kuluttua.

-Päihdetilanne näyttää olevan tasaantumassa 1990-luvun muutosvuosien jälkeen. Toisaalta kansalaisten kokema turvattomuus ja sen aiheuttama halu kontrollin lisäämiseen ovat vahvistuneet. Myös hoito- ja tukipalveluiden tarve ja kustannukset kasvavat edelleen, etenkin huumepuolella, missä hoidon tarve tulee esille vasta vuosien kuluessa, toteaa suunnittelija Tuukka Tammi Terveyden edistämisen keskuksesta.

Alkoholi on edelleen ylivoimaisesti merkittävin päihdeongelmien aiheuttaja. Kaupunkimaisissa kunnissa alkoholia käytetään lähes kaksinkertainen määrä verrattuna maaseutukuntiin. Myös huumeiden käyttö painottuu kaupunkeihin, vaikka kokeilut ovat 1990-luvun lopussa laajentuneet uusiin väestöryhmiin.

Alkoholi aiheuttaa edelleen eniten päihdekuolemia, mutta suureksi huolenaiheeksi ovat nousseet nopeasti lisääntyneet huumekuolemat. Niiden määrä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut. Uutena riskinä näkyy mm. huumeiden ja psyykelääkkeiden yhteiskäyttö.

Kovien huumeiden, kuten amfetamiinin ja opiaattien käyttö on keskittynyt Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

-On arvioitu, että opiaattien käytön takia hoitoon hakeutuvat tulevat sinne noin kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä kokeilustaan. Tämä merkitsee sitä, että neuvontapalvelujen on asetettava tavoitteekseen käyttäjien tavoittaminen jo ennen hoitoon hakeutumista. Juuri tällaiseen tarpeeseen vastaavat palvelut, joihin on liitetty ruiskujen ja neulojen vaihtomahdollisuuksia, sanoo toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta.

Päihdebarometrin 2001 mukaan järjestöjohtajat katsovat tällaisten palvelujen lisääntyneen. Sen sijaan enemmistö kuntien terveysjohtajista katsoi, ettei lisääntymistä ole tapahtunut ja neljänneksen mielestä ko. palvelujen tarjonta lisääntyy vasta tulevaisuudessa.

- Selityksiä näkemyserolle voi hakea usealta suunnalta. On mahdollista, että järjestöt ovat reagoineet ilmenevälle tarpeelle, kun kunnissa kehitys kulkee vasta budjettineuvottelujen kautta. Vaikka huumeiden käytön lisääntymisessä olisikin meneillään taitekohta, ei hoidon tarpeelle ole odotettavissa nopeaa vähenemistä, pikemminkin päinvastoin, Harri Vertio toteaa.

Päihdesairaudet lisäävät kustannuksia

Huoli päihdesairauksien kustannusten lisääntymisestä ja taloudellisten resurssien riittämättömyydestä on kasvanut viime vuodelta. Kuntien terveysjohtajia askarruttivat erityisesti päihdesairauksien kasvu sekä siihen liittyvä lastensuojelun ja perheneuvolatyön lisääntyvä rahoitustarve.

Myös huumeiden käytöstä aiheutuvien kustannusten kasvua pelätään. Lisämenoja odotetaan syntyvän sekä käyttäjien hoidosta että järjestyksenpidosta ja huumeiden käytön valvonnasta. Erityisesti järjestöjohtajat olivat huolestuneita ihmisten turvattomuuden kokemuksista, huumekuolemista, huumeiden käytön valvonnasta sekä järjestyksenpidon kustannuksista.

Kuntien ja järjestöjen terveysjohtajien näkemykset päihdepalvelujen riittävyydestä olivat pysyneet suurimmaksi osaksi ennallaan. Terveysjohtajat olivat tyytyväisimpiä A-klinikkapalveluihin, katkaisuhoitoon ja laitoshoitoon. Toisaalta huumeiden käyttäjien hoidon ja terveysneuvonnan riittävyydestä kannettiin huolta. Järjestöjohtajien huoli kohdistui kuntoutus- ja asumispalveluihin sekä huumeiden käyttäjien hoitoon.

Koulujen päihdekasvatukseen uskotaan

Terveysjohtajat nostivat merkittäviksi keinoiksi päihdetyössä koulujen päihdekasvatuksen, elinolojen kehittämisen ja poliisivalvonnan. 97 % vastaajista arvioi koulujen päihdekasvatuksen melko tai erittäin merkittäväksi. Myös kampanjointia päihdeongelmien ehkäisyssä korosti 79 % terveysjohtajista.

Barometrin tuloksissa painottui yhteistyö opetustoimen, poliisin ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vanhemmuuden tukeminen ja perheiden auttaminen koettiin tärkeiksi menetelmiksi ongelmien ehkäisyssä.

Terveysjohtajat nostivat myös poliisivalvonnan ja ankarat lait huumeita vastaan keskeisiksi keinoiksi. Poliisivalvonnan osuus oli vahvistunut edellisestä vuodesta, järjestöjohtajien osalta sen merkitys oli kaksinkertaistunut.

Terveyden edistämisen keskus julkaisee Päihdebarometrin vuosittain Valtakunnallisilla Päihdepäivillä. Keskus julkaisi Päihdebarometrin nyt neljännen kerran. Terveyden edistämisen keskus on asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, jolla on jäsenenä 117 valtakunnallista kansanterveysjärjestöä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.