Mainos

"Päivähoito on osa vanhempien kasvatusverkostoa"

Lounastauko päiväkodissa.

Kumpi on parempi lasten kannalta - kotihoito vai päivähoito? Vastakkainasettelun aika ei tunnu olevan ohi, sillä keskustelu ponnahtaa aina välillä esille, tällä kertaa kotiäiti Nina Mikkosen aloittamana. Mikkonen arvosteli rankasti lasten päivähoitoa ja äitien työssäkäyntiä.

Laitosmainen päivähoito antaa Mikkosen mukaan lapsille liikaa sosiaalisia virikkeitä ja paineita. Lisäksi hän sanoi lastentarhojen juurien olevan natsi-Saksasta.

Sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland että Väestöliiton perhetutkija Anna Rotkirch pitävät MTV3:n Huomenta Suomessa päivähoitokeskustelua rajusti kärjistyneenä. Monet eri vaihtoehdot perheiden elämässä ovat tilanteesta riippuen yhtä hyviä vaihtoehtoja.

Pääsihteeri Mirjam Kallandin mielestä lapsen kasvatustehtävä on vaativa tehtävä, joten vanhemmat tarvitsevat ympärilleen tukea ja erilaisia verkostoja.

- Parhaimmillaan päivähoito ja koulu voivat olla osa sitä verkostoa, joka tukee vanhempia tässä kasvatustehtävässä, näkee Kalland.

Rotkirch on samoilla linjoilla Kallandin kanssa. Äitejä ei tulisi missään nimessä syyllistää töihin lähtemisellä. Yleisesti ottaen vanhemmat ottavat kasvatustehtävänsä Suomessa hyvin vakavasti.

- On hyvä miettiä, milloin omalle lapselle on sopiva aika aloittaa päivähoidossa. Ennen kaikkea pitää miettiä sitä aikaa, jonka lapsi siellä viettää sekä hoidon laatua. Pitäisi pikemminkin miettiä, mitä lapsi tarvitsee, jotta juuri hänen kehityksensä olsi turvattu.

"Osa-aikaisia järjestelmiä kehitettävä"

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan suomalaiset vanhemmat ovat hyvin tyytyväisiä lasten päivähoitoon. Moni lapsen vanhempi haluaisi kuitenkin olla osa-aikatyössä ja osa-aikaisesti kotona. Ministeri Sari Sarkomaan eron yhteydessä puhuttiin paljon juuri työn ja perhe-elämän yhdistämisestä.

- Jos saisi luoda ihannetilanteen, tällaista osa-aikaista järjestelmää pitäisi tukea ja kehittää entistä enemmän, sanoo Kalland.

Myös Rotkirchin mielestä niin sanottua sekä että -asetelmaa tulisi kehittää. Hänen mielestään suomalaiset naiset ovat tehneet paljon sen eteen, että Suomessa on nykyinen järjestelmä, jossa on suurta valinnanvapautta.

- Meillä pitäisi kehittää sitä, että vanhemmat voisivat yhdistää työtä ja vapaa-aikaa väljemmin. He voisivat olla työssä halutessaan vähemmän ja enemmän perheen kanssa. Tavallaan tämä on tätä järjestelmän hienosäätöä.

Usein työ- ja perhe-elämän yhdistäminen koetaan ainoastaan naisen ongelmaksi, eivätkä miehet siitä juurikaan puhu. Sekä Rotkirch että Kalland iloitsevat siitä, että myös miehet ovat osallistuneet tuoreeseen lastenhoitokeskusteluun.

- Uskon, että meillä on tapahtumassa hiljainen vallankumous eli isät nousevat vanhemmuuteen äitien rinnalle vahvasti. Meillä oli MLL:ssä isäkysely ja siinä tuli ilmi, että myös isät pohtivat ajan riittävyyttä lapsilleen ja perheelleen. Isät miettivät myös sitä, ovatko he riittävn hyviä isiä ja pystyvätkö he kasvattamaan lapsistaan kunnon kansalaisia.

Tutkimuksen mukaan kaikkein tyytyväisimpiä olivat ne isät, jotka kertoivat, että perheessä jaetaan kasvatustehtävä ja että molemmat ottavat vastuuta siitä, että perhe-elämä pyörii.

- On myös olemassa tutkimuksia siitä, että vastuuta jakavissa perheissä myös parisuhde voi hyvin, sanoo Kalland.

Rotkirchin mielestä suomalaisäidin suurin ongelma on usein juuri yksinäisyys kasvatustehtävässään.

- Äidit saattavat olla hyvin yksin arjen pyörittämisessä. He voivat olla työssä tai kotiäiteinä tai hoitovapaalla - joka tapauksessa yksin, koska puoliso on niin paljon pois kotoa.

- Yhteisöllisyyden lisääminen kaikille naisille, äideille ja perheille on suuri haaste suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja se koskee molempia leirejä - sekä kotona että työssä olevia, muistuttaa Rotkirch.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.