Mainos

Päivähoitopaikkojen kysyntä vaihtelee kunnittain

Päivähoidon paikkatilanne vaihtelee kunnasta ja kaupungista toiseen. Pääsääntö on, että muuttovoittokunnissa päivähoitopaikoista on puutetta. Kun taas niiden kuntien ja kaupunkien, joissa on koettu äkillisiä muutoksia työllisyydessä, päiväkodeissa on väljää.

Päivähoitoon kohdistuvaa painetta on purettu usein eri keinoin. Kuntaliiton selvityksen mukaan kolmannes kunnista maksaa kotihoidon kuntalisää, mikä on kuntien oman arvion mukaan vaikuttanut kunnallisen päivähoidon kysyntään. Päivähoidon palveluseteli on käytössä 25 kunnassa, ja niiden mukaan setelin tarjoaminen on vaikuttanut päivähoitopaikkojen kysyntään.

Turku ja Espoo painivat tilanpuutteen kanssa. Espoossa päivähoidon piirissä on tällä hetkellä 140 lasta, joiden hoito on toteutettu jonkinlaiselle väliaikaisjärjestelyllä.

-Esimerkki väliaikaisjärjestelystä on vaikka "saliryhmä". Eli vanhaan päiväkotiin on perustettu uusi ryhmä, joka on saanut omaksi tilakseen salin, kertoo Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.

-Lapsille tämä näkyy niin, että jumpassa käydään vaikkapa naapurissa olevan koulun salissa. Kaikenkaikkiaan kyse on tiivistämisestä.

Myös Helsingissä painitaan kasvavan kysynnän kanssa

-Etenkin kantakaupungin alueella kysyntä tahtoo ylittää tarjonnan, kun lapsiperheet ovat tulleet siihen tulokseen, että lasten kanssa voi asua keskustassa, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Hannele Lakkavaara Helsingin kaupungilta.

-Muutto ympäryskuntiin on vähentynyt selvästi viime vuosina ja samaan aikaan syntyvyys on noussut, mikä luo kysyntää meille. Tämän lisäksi lasten määrä kerhoissa ja muissa palveluissa on lisääntynyt, eli Helsingissä on nykyään yksinkertaisesti enemmän lapsia kuin ennen, summaa Lakkavaara.

Jonoja ei ole

Virallisesti jonoja päivähoitoon ei ole. Tähän on päästy sillä, että vanhempien on jätettävä hoitopaikka-anomus neljä kuukautta ennen kuin hoitopaikkaa tarvitaan. Pitkästä varoitusajasta huolimatta kaikki toiveet eivät toteudu.

-Noin 80 prosenttia perheistä saa lapselleen sen hoitopaikan, jota on ensisijaisesti toivonut, kertoo Hannele Lakkavaara Helsingistä.

Myös muiden kaupunkien tiedot ensisijaisen toiveen toteutumisesta ovat samaa luokkaa.

Vantaa on onnistunut järjestämään päivähoitonsa niin, ettei tilanne ole tiukka kuten naapureillaan Espoolla ja Helsingillä.

-Meillä palvelutarjotin on hyvin laaja ja joustava. Erilaiset kerhot, sekä mahdollisuus lyhytkestoiseen hoitoon esimerkiksi asioinnin ajaksi ovat auttaneet, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen Vantaalta.

-Tilaongelmia olemme ratkoneet yhdessä koulujen kanssa, mikä on lisännyt joustoa järjestelyihin, kertoo Askola-Vehviläinen.

Ennustettavuus heikko

Lasten määrä ei tule yllätyksenä päivähoidon järjestäjille, silti hoitopaikkojen järjestäminen on melkoista vääntöä.

-Lasten määrä voidaan kyllä ennakoida, mutta hoitotarvetta ei, sanoo Titta Tossavainen Espoosta.

-Perheiden tilanteet muuttuvat nopeasti vanhempien työ- ja opiskelutilanteiden mukaan. Nykyajan työelämän nopeat käänteet heijastuvat suoraan päivähoidon kysyntään, sanoo Tossavainen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.