Mainos

Päiväkodeissa kasvatetaan perinteisiin sukupuolirooleihin

Yhteinen leikkituokio on ohi, ja päiväkodin työntekijä pyytää lapsia keräämään lelut kasaan. Tytöt tottelevat, mutta pojat eivät ole kutsua kuulevinaankaan. Jos aikuinen ei puutu asiaan, lopputulos on, että tytöt siivoavat poikienkin jäljet. Pojat puolestaan saavat lisää aikaa leikkiä.

Tämäntyyppiset tilanteet jäävät päiväkodin kiireessä helposti huomaamatta, mutta jos samat asetelmat toistuvat, ne voivat vaikuttaa siihen, millaisiin sukupuolirooleihin lapset kasvavat.

Naisasialiitto Unioni pyrkii tuomaan niitä näkyviksi projektilla, jossa kuvataan videoita päiväkodin arjesta. Projektityöntekijä Milla Paumo analysoi videot ja poimii niistä esimerkkejä, joita hän käy läpi päiväkodin työntekijöiden kanssa.

- Äiti oletetaan edelleen lapsen ensisijaiseksi huoltajaksi. Kysytään esimerkiksi, onko äiti letittänyt lapsen tukan tai ostanut hänelle uuden vaatteen, Paumo kertoo.

Tyttö on pikku apulainen

Paumolla on tähän mennessä kuvattuna aineistoa kolmesta päiväkodista. Videoissa on siivousesimerkkien lisäksi paljon muitakin tilanteita, joissa tytöt saavat enemmän vastuuta kuin pojat.

- Tyttöjä pyydetään pitämään pienemmille lapsille seuraa. He saavat usein myös toimia kasvattajan varamuistina: aikuinen kyselee heiltä, saiko joku tietty lapsi jo pastillin tai onko jokin lelu jonkun lapsen oma.

Poikia päiväkodin aikuiset eivät yleensä pyydä samalla tavalla avukseen.

- Näin pojat saavat enemmän leikkiaikaa ja voivat olla lapsia pidempään. Tytöt taas oppivat vastuunottoa ja aikuistuvat nopeammin.

Paumo kannustaa kasvattajia tarjoamaan apulaisen tehtäviä myös pojille.

- Lapselle se on suuri luottamuksen osoitus, joka nostaa itsetuntoa ja kannustaa muista huolehtimiseen.

Erilaiset leikit kehittävät eri taitoja

Paumon mukaan lasten olisi hyvä leikkiä monipuolisesti päiväkodin eri leluilla, sillä eri lelut ja leikit kehittävät erilaisia taitoja. Joskus kasvattajat kuitenkin ohjaavat lapsia sukupuolistereotypioiden mukaisiin leikkeihin tai ainakin unohtavat kannustaa heitä irrottautumaan perinteisistä sukupuolirooleista. Automatto ei välttämättä tule aikuisen mieleen, kun tyttö pyytää keksimään tekemistä.

Lelujen sijoittelu vaikuttaa siihen, kuinka paljon milläkin niistä leikitään. Paumo neuvoo vaihtamaan välillä lelujen paikkaa niin, että helpoimmin käsillä olevat lelut vaihtuvat. Jos esimerkiksi syömisen jälkeen saa mennä yhdelle tietylle pisteelle leikkimään, tytöt ja pojat leikkivät siinä olevilla leluilla.

Hiljaisuus yhteisenä tavoitteena

Videoista ei etsitä pelkästään kehittämiskohteita vaan myös hyviä ratkaisumalleja. Paumo kehuu esimerkiksi liikennevaloja, joiden avulla yhdessä päiväkodissa kannustettiin lapsia olemaan hiljaa ruokailun aikana.

- Äänitilan jakautuminen on osa tasa-arvoa. Jos yhdelle villille lapselle sallii enemmän puhetilaa, se on poissa muilta, mutta jos häntä moittii jatkuvasti, se on leimaavaa, Paumo kuvailee tyypillistä ongelmaa.

Yksi ratkaisu on tehdä hiljaisuudesta koko ryhmän yhteinen projekti. Liikennevalomallissa aikuiset havainnollistivat ruokailuhetken melutasoa vihreällä, keltaisella ja punaisella merkillä. Lasten tehtävä oli yhdessä pyrkiä pitämään liikennevalo vihreänä eli meteli siedettävänä. Aikuiset puhuivat melusta me-muodossa yksilöimättä, kuka sitä kulloinkin aiheutti.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.