Mainos

Pakolaisneuvonnan juristi huolestui asenteista ulkomaalaisia kohtaan jo 1992 – tätä mieltä hän on nyt

Maahanmuuttokysymykset olivat ajankohtaisia jo 24 vuotta sitten, paljastaa uutisarkiston video vuodelta 1992. Maahanmuuttoa koskevat kysymykset ovat pysyneet vuosikymmenestä toiseen lähes muuttumattomina.

1990-luvun alussa Suomeen saapui pakolaisia ja turvapaikanhakijoita erityisesti somalista sekä entisen Jugoslavian alueelta Balkanin sodan vuoksi. Pakolaisten saapuminen oli tuohon aikaan uutta Suomelle.

Yllättäen kysymykset ovat 24 vuotta myöhemmin yhä ajankohtaisia.

Asenteissa edelleen parantamisen varaa

Vuonna 1992 Pakolaisneuvonnan juristina toiminut Kristina Stenman kertoi MTV3:n Seitsemän uutisissa, että suomalaisten asenteissa ulkomaalaisiin olisi parantamisen varaa.

Nykyisin Stenman toimii maahanmuuttojohtajana työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän edelleen allekirjoittaa parikymmenen vuoden takaisen väitteensä.

– Meillä on ollut pelkoa, huolta ja epävarmuutta uuden tilanteen edessä, mutta tänä päivänä Suomessa on paljon suoraan rasistisia mielenilmaisuja ja tekoja, Stenman sanoo.

– Kynnys aggressioille ja vihapuheille ihmisiä kohtaan on alentunut. Se on minusta huolestuttavaa.

Vihapuheet ja tieto leviävät

Vihapuheet on yhdistetty meneillään olevan Euroopan pakolaiskriisin lieveilmiöksi, mutta Stenman ei näkisi ilmiön liittyvän vain nykytilanteeseen. Hän painottaa vihapuheilmiön olleen kasvussa jo useamman vuoden ajan. 

Maahanmuuttokriisi osui talouden kannalta vaikeaan ajanjaksoon, joka oli jo kiristänyt mielipideilmastoa. Pakolaisten saapuminen ikään kuin räjäytti piilevän negatiivisten mielipiteiden pankin.

– Osittain kyse voi olla siitä, että osalla ihmisistä on vaikea ja epävarma tilanne omassa elämässään, jolloin asialle haetaan syntipukkia. Kun sellainen tuntuu löytyvän, ilmapiiriä levitetään helposti.

Huolet ja pelot olivat yhtä lailla esillä myös 1990-luvun alussa ensimmäisten maahanmuuttajien saapuessa. Merkittävänä erona on se, että nykyisellä internetin ja sosiaalisen median aikakaudella tieto ja mielipiteet leviävät ennätyksellistä vauhtia. 

Stenmanin mukaan tiedon välitys vaikuttaa myös siihen, millä tiedoilla varustettuina maahanmuuttajat Suomeen saapuvat.

– Niin oikeat kuin väärätkin tiedot leviävät ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Suurimmat muutokset määrässä ja vapaaehtoistoiminnassa

Mittakaavallisesti puhutaan kuitenkin varsin eri luvuista: 90-luvun alussa Suomeen saapui huippuvuonna 3600 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2015 heitä oli yli 30 000.

Tulijoiden määrän ohella Stenman näkee suurimman muutoksen tapahtuneen Suomen valmiudessa ottaa vastaan pakolaisia. Myös viranomaisten, kuntien ja virastojen osaaminen on huomattavasti paremmalla tasolla. Suomessa on isot maahanmuuttajayhteisöt, jotka Stenman näkee oleellisena osana tukemassa uusia maahantulijoita.

– Tämä on minusta hieno asia ja hieno kehitys.

Toinen iso muutos on tapahtunut vapaaehtoistoiminnan määrässä. 20 vuotta sitten ihmiset eivät kutsuneet pakolaisia koteihinsa asumaan, vuonna 2015 näin toimittiin pääministeri etunenässä.

– Erityyppistä vapaaehtoistoimintaa on valtavan paljon. Tuki on välitöntä ja arkista, Stenman luonnehtii.

Julkisessa keskustelussa havaittava voimakas mielipiteiden jakautuminen ei Stenmanin mielestä välttämättä edusta kahta ääripäätä. Hän ei kuvailisi pakolaisia auttavia ja heihin suopeasti suhtautuvia yltiösuvaitsevaiseksi.

– He ovat ihmisiä, jotka toimivat ystävällisellä ja suoralla tavalla, ikään kuin lähimmäisinä. Tämä ei ole sama asia, kun sanoa, että kaikki ovat tervetulleita Suomeen ja rajat pitäisi avata. Kyseessä ei ole ääripään näkemys.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.