Mainos

Palkansaajat uskovat työelämän kurjistuvan

Palkansaajakeskusjärjestön TNS-Gallupilla tettämän tutkimuksen mukaan palkansaajia huolestuttaa muun muassa epävarmuus henkilöstön asemasta ja irtisanomisuhka. Yli puolet vastaajista uskoo myös työtaakan lisääntyvän.

Palkansaajien odotukset työelämän muutoksista ovat muuttumassa pessimistisemmiksi. Epävarmuus henkilöstön asemasta lisääntyy ja ongelmallisiksi koettujen asioiden tilan uskotaan huonontuvan entisestään. Irtisanomisuhka ja työmäärä lisääntyvät. Poliitikkojen haluun ymmärtää palkansaajien asemaa ei luoteta.

Arviot työelämän muutoksista perustuvat palkansaajakeskusjärjestöjen TNS-Gallupilla keväällä teettämään tutkimukseen.Tutkimusjohtaja Juhani Pehkosen mukaan lähes kaikki työolojen muutokset näyttävät vievän huonompaan suuntaan.

Poikkeuksen tekee palkkataso, jonka uskotaan nousevan ainakin yksityisissä teollisuusyrityksissä. Toinen luottamusta herättävä asia on ollut ansiosidonnaisen työttömyysturvan pysyminen nykyisellä tasolla. Senkin tosin uskotaan tulevaisuudessa heikkenevän.

Tuhannelle ammattiliittojen jäsenelle tehdyn kyselyn perusteella juuri mitään myönteistä ei ole jatkossakaan odotettavissa. Vastaajat arvioivat muutoksia 16:lta työelämän alueelta. Yhdenkään osalta enemmistö ei usko tapahtuvan paranemista.

Työtaakan uskoo lisääntyvän 57 prosenttia, työpaikkojen pysyvyyden arvioi huonontuvan 58 prosenttia vastaajista.

Työmarkkinat voivat radikalisoitua

Tutkimuksen perustella myös usko työnantajien vastuullisuuteen on heikko. Vastaajista 70 prosenttia on sitä mieltä, että "yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska he ajavat vain itselleen lisäetuja".

Myös näkemys, jonka mukaan yritykset ajavat vain omaa etuaan välittämättä yhteisestä hyvästä, on nyt yleistynyt yli 70 prosenttiin. 56 prosenttia vastaajista ei usko, että yritykset palkitsisivat työntekijöitä uhrauksistaan oikeudenmukaisesti.

SAK:n johtajan Matti Tukiaisen mukaan kehitys voi aiheuttaa isojakin riskejä.

- Jos työnantajien ei koeta toimivan vastuullisesti, työmarkkinat voivat radikalisoitua.

STTK:n johtaja Matti Hynynen toivoo myös poliitikkojen suhtautuvan vakavasti tutkimuksen tuloksiin.

Ne ovat yllättävät siltä osin, että kokoomus sijoittuu nyt mielikuvissa kakkoseksi SDP:n jälkeen työntekijöiden etujen valvojana. Kolme suurinta puoluetta on säilyttänyt luottamuksensa, mutta usko vasemmistoliittoon on hieman heikentynyt.

Yhdeksän kymmenestä tukee ammattiliittoja

Suomalaisten suhtautuminen lakko-oikeuteen on pysynyt kutakuinkin samana kuin 1990-luvulla. Noin 83 prosenttia hyväksyy painostustoimien käyttämisen, jos syynä on työnantajan pyrkimys heikentää yksipuolisesti työoloja. Neljä viidestä hyväksyy lakon keinoksi edistää jumiutunutta neuvottelutilannetta.

Yhdeksän vastaajaa kymmenestä pitää ammatillista järjestäytymistä tarpeellisena. Noin 85 prosenttia pitää tärkeimpänä syynä kuulua ammattiliittoon palkka- ja työsuhdeturvaa sekä ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia.

Suomalaista työmarkkinajärjestelmää pidetään toimivana. Muutokset viime kevään kyselyyn eivät ole suuria. Kuitenkin aiempaa useampi kokee järjestelmän rajoittavan liiaksi markkinoiden vapautta. Lähes puolet vastaajista arvioi sen kaipaavan uudistamista. Yli puolet katsoo sen toimivan liikaa työnantajien ehdoilla.

Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen arvioidaan ajaneen jäsenkuntansa etuja vähintään tyydyttävästi.

Myös Suomen yrittäjien arvostus on lisääntynyt. Se on seitsemän keskusjärjestön joukossa kakkosena SAK:n jälkeen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.