Mainos

Palomiehet syövät jouluaterian, jos ehtivät

Jouluaattoaamu valkenee Helsingin keskuspelastusasemalla Kalliossa.

Palomiehet kerääntyvät halliin kuuntelemaan päivän tehtävänjaon, kun aurinko vasta kajastaa taivaanrannassa Karhupuiston takana. Aatto on samanlainen työpäivä kuin mikä tahansa keskiviikko, torstai tai sunnuntai.

Joulun kunniaksi asemalla käy kuitenkin erityisvieraita.

Pelastuslaitoksen komentaja kiertää kaupungin kaikki pelastusasemat ja tarjoaa miehistölle perinteiset joulukahvit. Lisäksi paikallisen VPK:n palokuntanuoret tuovat asemalle oman joulutervehdyksensä.

Päiväohjelmaan kuuluu tavallisen tapaan kuntoilua. Jouluaattona miehistön vanhat ja nuoret ottavat toisistaan mittaa esimerkiksi sählyottelussa.

– Muuten joulu on aivan tavallinen työpäivä, normipäivä, paloesimies Pertti Rantamäki tokaisee.

Rantamäen kollega Petri Strandberg kertoo, että aseman poikamiehet vaihtavat usein vuoroja perheellisten kanssa jouluksi.

Pelastuslaitoksen työntekijöistä suuri osa on miehiä, sillä palomiehenä Helsingissä työskentelee vain yksi nainen. Pelastusasemilla naisia työskentelee muissa tehtävissä kuten ensihoitajina.

Lähtö 60 sekunnissa

Palomiehet tekevät 24 tunnin vuoroja. Aattoaamuna yhdeksältä alkanut vuoro jatkuu joulupäivän aamuun asti.

Illalla palomiehet kattavat aseman joulupöydän koreaksi. Keittiön pitkille pöydille levitetään valkoiset liinat. Ruoka tarjoillaan seisovasta pöydästä käytännön syistä, koska ateria voi keskeytyä hetkenä minä hyvänsä hälytystehtävään.

– Silloin lähdetään heti ja ruoat jäävät siihen. Asemalle jäävät pitävät huolen siitä, että ruoka ei pilaannu pöytään, Strandberg kertoo.

Hälytys ujeltaa aseman läpi uima-altaasta keittiöön. Yksiköt ovat lähtövalmiudessa minuutissa. Varusteet on asetettu valmiiksi autojen viereen, jotta pelastajat voivat hädän hetkellä hypätä saappaisiin. Yläkerran oleskelutiloista siirrytään autojen luo tankoa pitkin liukuen.

Keskuspelastusasemalla paloesimies voi jäädä tilannekeskuksen ruutujen ääreen tukemaan onnettomuuspaikalle lähtevien työtovereiden työtä. Paloesimies Kari Sarvi kertoo, että kentällä olevia autetaan esimerkiksi tarkistamalla kartoista lähimpien palopostien sijainteja tai etsimällä muita yksityiskohtaisia tietoja.

Suuronnettomuus imee voimat

Pelastusaseman joulutunnelmaan vaikuttaa pitkälti se, millaisia hälytyksiä päivään osuu. Pertti Rantamäki kertoo, että joulun pelastustehtävissä ei ole säännönmukaisuutta. Joinakin vuosina on kiireistä, toisina hiljaista.

Vuorokauden työrupeaman jälkeen palomiehillä on yleensä kolmen päivän vapaat. Palautumisaika tulee tarpeeseen, sillä suuri tulipalo voi viedä voimat useammaksi päiväksi.

– Kuvittelepa itse, että tulikuumassa saunassa rupeat huhkimaan tuulipuvussa, Sarvi sanoo.

Fyysisen rasituksen lisäksi pelastustyö koettelee henkistä kanttia. Palomiehet näkevät työssään paljon tuhoa, surua ja ruumiita.

Sarvi kertoo, että rankimmat kokemukset käydään läpi ja puretaan yhdessä ammattilaisten kanssa.

– Liian helposti ajatellaan, että pelastuslaitos vain tulee paikalle, hoitaa työnsä ja lähtee pois. Ei saa unohtaa sitä, että palomiehetkin ovat ihmisiä.

Sarvi, Rantamäki ja Strandberg ovat yhtä mieltä siitä, että paras joulu on hiljainen joulu, jolloin ihmiset muistavat valvoa kynttilöitään kotona. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.