Mainos

Parkinsonin tautia sairastaville uutta toivoa

Parkinsonin tauti on yleisin liikehermosairaus. Sen syytä ei tunneta, joten parantavaa hoitoakaan ei ole pystytty kehittämään. Uusimmat keksinnöt antavat kuitenkin tautiin sairastuneille aivan uudenlaista toivoa. On mahdollista, että lähivuosina keksitään hoitoja, joilla tauti saadaan pysähtymään tai kukaties jopa paranemaan.

Tauti voi puhjeta jo keski-iässä, mutta sairastuneista vain pari prosenttia on alle 40-vuotiaita. Suomessa noin 13 000 henkilöä saa erityiskorvattavia Parkinsonin taudin lääkkeitä, mutta osalla heistä ei ole varsinaista Parkinsonin tautia, vaan puhutaan ns. parkinsonismista.

Oireet kehittyvät, kun aivojen tyvitumakkeiden dopamiinia tuottavat solut rappeutuvat. Parkinsonin tautia kutsutaankin toisinaan aivojen puutostaudiksi, ja sen hoidossa käytetään dopamiiniaineenvaihduntaa parantavia lääkkeitä. Parkinsonin taudin kaltainen tila voi aiheutua myös myrkytyksistä, aivoinfarktista, perinnöllisistä syistä tai aivovammojen jälkiseurauksena.

Tavallisimmat oireet ovat lepovapina, lihasten jäykkyys ja liikkeiden hitaus. Oireet ovat yksilöllisiä. Tauti todetaan usein kestettyään kuukausien tai jopa vuosienkin ajan. Alkuvaiheessa yläraajat alkavat myötäillä alaraajojen liikkeitä yhä huonommin. Kasvojen ilme muuttuu kasvolihasten toiminnan häiriintyessä yhä totisemmaksi. Myöhemmin kävely muuttuu kumaraksi ja epävarmaksi, askel lyhenee, tasapaino heikkenee ja kaatuilu yleistyy. Puheääni voi muuttua hiljaisemmaksi ja käheämmäksi. Monilla potilailla esiintyy rajuja tilanvaihteluita (on/off-ilmiö).

Diagnoosi perustuu oireisiin ja lääkärin tekemiin tutkimuksiin. Tauti ei aiheuta muutoksia laboratoriokokeissa, pään tietokonekuvissa, magneettikuvissa eikä aivosähkökäyrässä. Tauti on todennäköinen, jos potilaalla on kaksi seuraavista oireista: lepovapina, liikkeiden hitaus ja lihasten jäykkyys, etenkin toispuoleisina.

Diagnoosia tehtäessä pyritään sulkemaan pois muita hermoston sairauksia. Eräitä parkinsonismia aiheuttavia sairauksia ei voida alkuvaiheessaan varmasti erottaa Parkinsonin taudista, jolloin diagnoosi varmistuu vasta myöhemmin.

Oireita hallitaan lääkkeillä

Hoidon kulmakivinä ovat hyvän yleiskunnon ylläpitäminen, ravitsemus ja lääkehoito. Liikunta ylläpitää kuntoa. Liiallista rasitusta on kuitenkin syytä välttää, koska lihakset väsyvät helposti. Kävely sopii erinomaisesti kuntoiluksi. Ravitsemuksen on oltava monipuolinen, koska on todettu, että yli- ja alipainoiset potilaat voivat muita huonommin. Kaikki tulehdussairaudet on hoidettava kunnolla, koska ne herkästi pahentavat oireita.

Dopamiinin puutetta aivoissa pyritään korvaamaan pääasiassa dopamiiniin vaikuttavilla lääkkeillä, kuten levodopalla tai dopamiiniagonisteilla. Lääketutkimuksessa on panostettu viime vuosina voimakkaasti dopamiiniagonisteihin. Markkinoille onkin tullut sekä täysin uusia lääkkeitä että vanhojen lääkkeiden parannuksia. Eräät vanhat lääkkeet ovat jääneet pois käytöstä pääasiassa haittavaikutustensa takia. Lääkitys tehoaa yleensä aluksi hyvin, mutta sillä on taipumus ajan myötä menettää tehonsa.

Dopamiiniagonisteja voidaan käyttää tabletteina tai laastareina. Niitä voidaan käyttää yksin tai yhdessä levodopan kanssa. Markkinoille on tullut myös hitaasti vapautuvia valmisteita, mikä parantaa hoitomyöntyvyyttä.

Haaveena uudistuneet solut

Parkinsonin taudin tutkimuksessa on viime vuosina keskitytty lääkeaineisiin, joilla taudin kulkua voitaisiin hidastaa tai pysäyttää kokonaan. Tätä kutsutaan neuroprotektioksi. Toiveena on, että näin saataisiin käyttöön lääkkeitä, joilla voitaisiin jopa palauttaa hermosolujen määrä entiselleen, mitä kutsutaan neurorestoraatioksi. Tällaisia hoitoja ovat muun muassa sikiön aivokudossiirteet, hermokasvutekijät, geenihoidot ja kantasoluhoidot. Tällaiset uudet hoidot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet epävarmoja. Kantasolusiirroissakin ollaan yhä koe-eläinvaiheessa.

Parkinsonin tautiin liittyy myös liikehermoston ulkopuolisia oireita. Näitä ovat muun muassa psyykkiset häiriöt, kuten masennus ja unihäiriöt sekä autonomisen hermoston häiriöt. Niitä hoidetaan oireenmukaisesti.

Parkinsonin taudin hoidossa päästään luultavasti jo lähivuosina pelkästä dopamiinin puutteen korvaavasta ja oireenmukaisesta lääkehoidosta taudin kulkuun vaikuttaviin hoitoihin. Tauti saadaan ehkä jonakin päivänä pysähtymään ja hermosolut jopa uudistumaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.