Mainos

Pelko vaanii taustalla: Päättävätkö suurvaltiot taas Virosta selän takana?

Kun keskustelee virolaisten kanssa Viron ja Suomen Venäjä-suhteesta, vuosi 1939 nousee jatkuvasti esille. Tuolloin Suomi vastusti jääräpäisesti Neuvostoliiton vaatimuksia alueluovutuksista ja päätyi sotaan suurvallan kanssa. Viro yritti olla provosoimatta suurvaltaa, antoi sille luvan perustaa tukikohtia alueelleen ja tuli miehitetyksi.

Nämä asemat ovat Tarton yliopiston Baltian politiikan professorin Andres Kasekampin mukaan kääntyneet päälaelleen 75 vuodessa. Suomi tavoittelee käytännöllistä suhdetta ja Viro ajaa yhtä EU:n tiukimmista Venäjä-linjoista.

Viroon tullut Nato-hävittäjiä, Suomi reagoinut ilmatilaloukkauksiin

Sekä Suomi että Viro ovat ottaneet turvallisuuspoliittisia askeleita Ukrainan kriisin aikana. Suomi on pyrkinyt myös toimimaan välittäjänä.

Suomi:

– Presidentti Sauli Niinistö tapasi elokuun puolivälissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin Sotshissa ja Ukrainan Petro Poroshenkon Kiovassa.

– Ilmatilaa on valvottu tavallista tarkemmin elokuun lopusta lähtien. Syynä ovat olleet venäläislentokoneiden toistuvat ilmatilaloukkaukset.

– Suomi allekirjoitti Naton isäntämaasopimuksen torstaina Naton huippukokouksessa Walesissa. Hallituksen mukaan pitkään valmistellun pöytäkirjan allekirjoituksen osuminen keskelle Ukrainan kriisiä on sattumaa.

Viro:

– Kun Krimin tilanne kärjistyi keväällä, Viro ryhtyi vaatimaan Naton läsnäolon vahvistamista alueellaan. Tätä esitti muun muassa tuolloinen puolustusministeri Urmas Reinsalu STT:n haastattelussa.

– Viroon saapui huhtikuussa sekä Naton hävittäjiä että yhdysvaltalaissotilaita.

– Presidentti Barack Obaman syyskuun alun vierailun ohessa Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa ilmavoimien koulutuskeskusta Viroon. Myös sotilaiden sanottiin pysyvän Virossa.

Tai kuten asian tiivisti STT:lle Viron pääministeri Taavi Roivas:

– Suurin provokaatio on heikkous.

Pelko isojen sopimuksesta

Suomi on pyrkinyt jopa kriisiaikana säilyttämään keskusteluyhteyden suureen naapuriin. Sitä todisti muun muassa presidentti Sauli Niinistön tapaaminen Vladimir Putinin kanssa Sotshissa elokuun puolivälissä. Tuolloin Viron ulkoministeri Urmas Paet huomautti, että parempi olisi, jos EU neuvottelisi Venäjän kanssa, eivät jäsenmaat erikseen.

– Mielestäni kaikki EU-maat ovat jo vuosia halunneet, että EU:n ulkopolitiikka olisi mahdollisimman yhteneväistä. Se ei ole minun keksintöni, Paet korostaa STT:n haastattelussa. Hän lisää, ettei halunnut kritisoida Niinistöä.

Paet kiistää, että Viro suoranaisesti pelkäisi, että asioista päätetään sen selän takana, kuten – jälleen – vuonna 1939, kun Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Itä-Euroopan Molotov–Ribbentrop-sopimuksella.

– On kuitenkin aina parempi, jos kaikki EU-maat on otettu mukaan tällaisten tapaamisten suunnitteluun, Paet huomauttaa.

Professori Kasekamp uskoo vahvasti, että pelko kummittelee taustalla.

– Yleinen pelko on koko ajan, että suuret valtiot sopivat jostain ja syntyvät vaikutuspiirit.

Turvallisuuslinjat lähenevät

Virostakin löytyy ymmärrystä Niinistön ponnisteluille – ainakin vironvenäläisten suosimasta oppositiopuolue keskustasta. Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja konkaripoliitikko Enn Eesmaa pitää tapaamista erittäin positiivisena asiana.

– Nykyään maailmassa on hyvin vähän sellaisia johtajia, jotka kumpikin osapuoli ottaa vastaan, hän sanoo.

Miten Suomen "sooloilu", Viron tiukka linja ja kriisi kokonaisuudessaan ovat vaikuttaneet Suomen ja Viron suhteeseen? 

Professori Kasekamp uskoo, että maiden turvallisuuspolitiikka lähenee toisiaan – kohti Viron linjaa ja Natoa. Tästä esimerkkejä ovat hänen mukaansa avoimesti Nato-myönteiset poliitikot huippupaikoilla ja Suomen allekirjoittama Naton isäntämaasopimus.

Virallisissa suhteissa muutosta ei ole, ulkoministeri Paet vakuuttaa. Se, että joissain "taktisissa asioissa" on "erilaisia painotuksia", ei saa vahingoittaa suhdetta.

– Me olemme vähän kärsimättömämpiä. Se ei saa vaikuttaa ilmapiiriin. On yksi Venäjän tavoitteista, että se pystyisi heikentämään EU:ta ja Natoa sisäisesti.

Oppositiopoliitikko Eesmaa arvioi, että vaikka suhde on suurenmoinen, ulkopolitiikan "muotoseikoista" on joku Virossa saattanut loukkaantua.

– Tunnetasolla voi olla erilaisia mielipiteitä. Toivon, etteivät ne ole liian Suomi-kriittisiä.


Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.