Mainos

Peräkylän mummonkin on päästävä kauppaan

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan mukaan joukkoliikenteessä täytyy lähivuosina kehittää uudenlaisia tapoja toimia, että toiminta olisi kannattavaa ja palvelisi myös haja-asutusalueiden asukkaita.

Uusi joukkoliikenteenjärjestämistapa tulee voimaan heinäkuussa. Sen on pelätty heikentävän julkisen liikenteen palveluja etenkin maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (Kok.) myöntää, että uudessa laissa on uhkia.

Joukkoliikenne ei auta maaseudulla

– Uhkia on haja-asutusalueiden joukkoliikenteen järjestämisessä. Tietysti pitää todeta se, että maaseudulla se yksityisautoilu on tärkein liikennemuoto ja se tulee olemaan sitä jatkossakin. Eli maaseudun elämäntapaan liittyy sekin, että maaseudulla on kuljetustarpeita, joita joukkoliikenne ei muutenkaan pysty täyttämään. Toki maaseudulla asuu monia eri-ikäisiä ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa ja heidänkin liikkuminen täytyy järjestää.

Valtio tukee tällä hetkellä joukkoliikenteen järjestämistä miljardilla eurolla vuosittain. Liikennöitsijöillä on myös kustannuspaineita eri veronkorotusten takia.

– Täytyy ajatella niin, että maaseudulla asuvien liikkumistarpeet eivät ole sen vähäisempiä kuin kaupunkialueella asuvien ihmisten.

Joukkoliikenteen toimet uusiksi

Jokisen mukaan joukkoliikenteessä täytyykin miettiä uudenlaisia keinoja toimia.

– Nyt on tärkeää löytää uusi tapa järjestää joukkoliikenne maaseudulla. Meillä tuetaan liikennöintiä jo hyvin paljon, miljardilla eurolla vuosittain, ja siihen kuuluvat nämä koulukuljetukset, sosiaali- ja terveydenhoidonkuljetukset ja Kelan tukemat kuljetukset. Nämä ovat kuitenkin sellaista suljettua liikennettä, eli niihin ei asiointiliikenne pääse mukaan. Meidän pitää löytää sellainen tapa, että nämä tuetut kuljetusmuodot että avoin joukkoliikenne yhdistetään haja-asutusalueilla.

Tappiolla ei voi toimia

Jokisen mukaan näin turvataan joukkoliikenne siellä, missä asukastiheys on väljä. Jokisen mukaan uudet muodot voisivat olla esimerkiksi jo käytössä oleva kutsuliikenne, missä kuljetus tilataan etukäteen ja kuljetuksien yhdistäminen.

– Samalla ajoneuvolla pystytään näin hoitamaan useamman ihmisen kuljetustarve. Sitten on palvelubussiliikenne, joka ajaa tiettyä reittiä, mutta tietysti se vaatii sitten tietyn asiakaspohjan. Täytyy muistaa, että joukkoliikenteen täytyy olla kannattavaa ja kustannukset täytyy kattaa.

Jokisen mukaan kaupunkien ja maaseutualueiden liikennöitsijöiden kilpailutuksissa kaivattaisiin pitkäjänteisempiä sopimuksia.

– Kyllä liikennöitsijöillä pitäisi olla tiedossa enemmän kuin vuosi tai kaksi, kun näitä kilpailutuksia linjoista järjestetään. Tällöin se olisi pitkäjänteisempää ja investoinnit tulisivat sitä kautta kannattavammiksi. Tämä on ongelma jos tehdään liian lyhyellä syklillä kilpailutuksia.

Laaja yhteistyö tarpeen

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan mukaan liikennettä järjestetään nyt keskisuurten kaupunkien näkökulmasta.

– Ongelmanahan on, että mitä tapahtuu siellä keskisuurten kaupunkien välillä? Siellä haja-asutusalueella? Jos seutu- ja kaupunkiliput, eli työmatkaliput, eivät käy markkinaehtoiseen, pitkänmatkan liikenteeseen, niin silloin se vääjäämättä vähentää liikennettä siellä. Jos se vähentyy, niin julkisesti rahoitettavien kuljetuspalvelujen tarve lisääntyy, ja sehän on kallista.

Jokisen mukaan juuri tähän uhkaan tarvitaan laajaa yhteistyötä. Yhteistyöhön tarvitaan Jokisen mukaan eri ministeriöiden alaiset tahot, kunnat ja liikennöitsijät.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.