Mainos

Perhe ja työ vievät ajan - muut saavat pärjätä omillaan

Lapsiperheiden ajankäytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Kiireen tunne on vähentynyt. Perheelle halutaan antaa enemmän aikaa ja siinä myös onnistutaan. Suomesta on kuitenkin tullut pienten, sulkeutuneiden perheiden Suomi, jossa työn ja perheen ohella aikaa ei jää muille asioille tai muille ihmisille.Tämän paljastaa Väestöliiton tuore perhebarometri.

– Suomalaisissa arvotutkimuksissa perhe ja lapset nousevat jatkuvasti tärkeälle sijalle. Myös tässä barometrissa keskeiseksi teemaksi nousi yhteisen ajan löytäminen koko perheelle, kertoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta.

Epävakaat työsuhteet ja kiireet ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. Uusi teknologia mahdollistaa sen, että ollaan jatkuvasti puhelimen tavoitettavissa ja kannettavat tietokoneet tuovat työpöydän kotiin.

– Näyttäisi kuitenkin siltä, että sekä työaikojen kehityksen että tietotekniikan hallinnan suhteen ollaan menossa parempaan suuntaan, toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.

Kiireen kokemus oli vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Pienten lasten vanhemmista 30 prosenttia ja kouluikäisten vanhemmista 20 prosenttia koki jatkuvaa kiirettä, kun luvut kymmenen vuotta aiemmin olivat lähes 10 prosenttiyksikköä suurempia.

Pienituloisilla suurin stressi

Kotitalouden tulotasolla on vaikutusta kiireeseen.

– Vaikka kiireen tunne olikin muita yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, jotka usein tekevät pitkiä työpäiviä, niin pienituloiset kokivat jatkuvaa kiirettä useammin kuin keski- tai suurituloiset. Ansiotyöstä kumpuavat kiireet kasvavat ehkä suurituloisten perheissä, mutta tulojen kasvu tarjoaa mahdollisuuksia kiireen hallintaan esimerkiksi ostamalla siivous- tai muita kotipalveluja, arvelee Anneli Miettinen.

Perheet eristäytyvät

Kehityksen varjopuolena näyttää kuitenkin olevan hyvin pienten, sulkeutuneiden perheiden Suomi, jossa työn ja perheen ohella aikaa ei jää muille asioille, eikä varsinkaan muille ihmisille.

– Olen huolestunut tästä kehityksestä. Kun perheet eristäytyvät, ei ympäröivä yhteisö aina havaitse sellaisia vaaranmerkkejä ja kipukohtia perheiden hyvinvoinnissa, jotka viime aikoina ovat johtaneet surullisiin ja jopa väkivaltaisiin lopputuloksiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja muilta saatava tuki on monta kertaa arvokas asia perheiden jaksamiselle, muistuttaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O´Brien.

Isät ovat nyt läsnä kodeissa

Merkittävin muutos kotitöiden kohdalla on sukupuolten työnjaon vähittäinen tasoittuminen lapsiperheissä: isät ovat hitaasti kasvattaneet osallistumistaan samalla kun äitien kotityöt ovat vähentyneet selvästi. Kun isien osuus kotitöistä ja lastenhoidosta oli 1990-luvun alkupuolella runsas kolmannes, tekevät isät nykyisin jo yli 40 prosenttia yhteenlasketuista koti- ja lastenhoitotöistä.

Lastenhoitoon käytetty aika on sen sijaan lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Työssäkäyvät äidit ovat kasvattaneet lastenhoitoaikaa ja varsinkin pienten lasten isät ovat lisänneet osallistumistaan.

Aika suunnataan lasten kanssa leikkimiseen, ulkoiluun ja muuhun puuhailuun sekä neuvomiseen ja koulutehtävissä auttamiseen. Myös lasten kuljettamiseen käytetty aika on kasvanut viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

– Uudenlainen isyys, jossa kannetaan enemmän vastuuta kotitöistä ja lastenhoidosta koituu kaikkien hyväksi. Se on tärkeää lasten hyvälle kasvulle ja tutkimusten mukaan tasaisempi työnjako perheen sisällä edistää myös parisuhteiden hyvinvointia, iloitsee Hiila-O´Brien.

Työpäivään kaivataan joustoja

Pienten lasten isien ja äitien keskimääräinen ansiotyöaika on vähentynyt 2000-luvulla. Taustalla tässä ovat erilaiset vapaat tai muusta syystä johtuvat poissaolot. Myös ylitöiden tekeminen näyttää vähentyneen. Sen sijaan muutokset tavanomaisten työpäivän pituudessa ovat olleet vähäisempiä. Kouluikäisten lasten vanhempien työpäivät ovat jopa hieman pidentyneet.

Vaikka lapsiperheiden kiire näyttääkin vähentyneen, on ansiotyö tärkeimpiä kiireen aiheuttajia perheissä.

Anna Rotkirch kertoo, että mahdollisuutta lyhennetyn työpäivän ja etätöiden tekemiseen arvostetaan, mutta joustoja kaivataan lisää. Vaikka lähes puolet äideistä ja kaksi kolmesta isistä ilmoitti pystyvänsä joustamaan työajoissaan, niin esimerkiksi etätyö on edelleen suhteellisen harvinaista.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.