Mainos

Perhesurmista synkkä syksy

Kuluvasta vuodesta uhkaa tulla henkirikoksilla mitattuna synkkä.

Rikosten määrä on ollut kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella kasvussa, ja jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, lopullinen lukema ylittää reippaasti kymmenen vuoden keskiarvon 129.

- Tänä vuonna henkirikosten määrä noussee 140-150:een, arvioi tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Viime vuonna murhia, tappoja ja surmia kirjattiin 127.

Tämän vuoden tragedioista päällimmäiseksi nousee yhdentoista ihmisen hengen vaatinut Kauhajoen syyskuinen kouluampuminen. Syksylle ja talvelle on ajoittunut myös perhesurmien suma, mikä on yllättänyt jopa monet asiantuntijat.

Tappava yhdistelmä: mies ja ampuma-ase

Joulukuun loppupuolelle mennessä Suomessa on paljastunut ainakin kuusi sellaista murha-itsemurhaa, joissa mies tai nainen on surmannut puolisonsa sekä joissakin tapauksissa myös lapset ja sen jälkeen itsensä. Teoissa on kuollut 16 ihmistä.

Yleensä surmaaja on ollut mies, ja rikoksentekovälineenä on käytetty ampuma-asetta eikä teräasetta, joka on suomalaiskansallinen ykkösväline henkirikoksissa.

- Ampuma-ase on yleinen väline tällaisissa suunnitelmallisissa miesten naisiin ja perheeseen kohdistamissa rikoksissa. Teräase taas on impulsiivisen väkivallan väline, Lehti selvittää.

Vastakkainen sukupuoli eroaa miehistä siinä, että kun naiset surmaavat lapsiaan, he yleensä tukahduttavat jälkikasvunsa tai syöttävät lääkkeitä.

Perhesurmiin syyllistyvät yleensä keski-ikäiset ja keskiluokkaiset kansalaiset, joilla ei useinkaan ole aiempaa rikostaustaa eikä päihteiden väärinkäyttöä. Humala ei ole olennainen osa tekoa toisin kuin monissa muissa henkirikoksissa.

- Perhesurmissa on aika harvoin mukana alkoholia, sanoo Tampereen yliopiston tutkijana toimiva Minna Nikunen.

Avioero ajaa osan äärimmäiseen tekoon

Perhesurmien taustalla on tavallisesti avioero tai sen uhka sekä taloudelliset ja terveydelliset syyt.

Mies voi surmata vaimonsa liiton päättyessä, tai lasten huoltajuudesta turhaan taistellut nainen voi kostaa puolisolleen surmaamalla lapset. Myös konkurssi tai kahden asunnon loukku voi ajaa äärimmäisiin tekoihin, samoin ikääntyvän vanhemman väsyminen hoitamaan kehitysvammaista tai sairasta läheistä.

Syksyn perhesurmien sumasta huolimatta asiantuntijat eivät ole valmiita sanomaan, että suomalainen yhteiskunta olisi muuttunut tai muuttumassa. Tragediat heijastelevat enemmänkin yksittäisten perheiden pahoinvointia.

- Tapauksia tulee aika ajoin ryppäissä. Pitäisi olla pidempi ajanjakso, että voisi sanoa, että jotain muutosta olisi tapahtumassa. En sanoisi, että perhesurmat ovat yleistymässä, Lehti toteaa.

Lama lisäsi henkirikoksia

90-luvun alun lama lisäsi hieman yllättäen henkirikoksia, vaikka perinteisen opin mukaan taantuman myötä väkivaltarikosten määrä laskee samalla kun alkoholinkäyttö vähenee.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ainakin yhdessä syksyn perhetragedioista mukana olisi ollut taloudellisia hankaluuksia. Nikunen kuitenkin muistuttaa, että taantuma vaikuttaa ihmisten arkeen yleensä viiveellä.

Ahdingossa oleva saattaa saada lopullisen kimmokkeen perheensä surmaamiselle myös lehtijutuista.

- Kun nämä (syksyn) tapaukset ovat näin lähekkäin, ei voi välttyä ajattelemasta, että jonkinlaista matkimista on tapahtunut, Nikunen sanoo.

Henkirikoksia, joissa tekijä surmaa puolisonsa tai koko perheensä sekä itsensä, tapahtuu vuosittain alle kymmenen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.