Mainos

Perho: Eläkeuudistus parantaa naisten asemaa

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho uskoo, että eläkeuudistus parantaa naisten asemaa nykyisestä. Uusi laskentamalli ottaa huomioon pätkätyön ja myös lastenhoitovapaat sekä opiskeluajan.

Laajasta eläkeuudistuksesta tehty tasa-arvoselvitys näyttää sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon mukaan sen, että eläkkeiden uusi laskentatapa parantaa naisten asemaa nykyisestä.

Tasa-arvosyistä myöskään miehille ei laadittu omaa elinaikakerrointa. Se olisi pienentänyt miesten eläkkeitä tulevaisuudessa hieman nopeammin kuin naisten.

- Uudistus ei anna tasa-arvon kannalta aihetta katumusharjoituksiin, Perho sanoo.

Lakiuudistus on ensimmäinen, johon sosiaali- ja terveysministeriö teki laajan sukupuolivaikutusten arvioinnin jo ennen sen vientiä eduskuntaan. Paketti menee eduskuntaan ensi viikon perjantaina.

Eläkeuudistus koskee vain yksityisen alan palveluksessa olevia, mutta samat muutokset on tarkoitus saada aikanaan julkisen alan eläkkeisiin. Perhon mukaan uudistus parantaa naisten asemaa, sillä naiset tekevät miehiä enemmän pätkätöitä. Uusi laskentamalli ottaa tämän huomioon, kun eläkepalkka lasketaan koko työuralta eikä kunkin työjakson kymmenen viime vuoden tuloista.

Perhon mukaan myös eläkkeen kertyminen lastenhoitovapaiden ja opintojen ajalta hyödyttää naisia nykytilanteeseen verrattuna. Naiset jäävät miehiä useammin hoitamaan lapsia kotiin ja ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet.

- Tavoitteena on tietysti lisätä miesten osallistumista lastenhoitoon, Perho sanoo.

Hoitovapaan ajan laskennallisena palkkana käytetään 500 euron kuukausituloja. Opiskeluajalta eläkettä kerryttäväksi palkaksi on sovittu 140 euroa opintoviikolta korkeintaan 200 opintoviikolta. Lisäksi edellytetään loppututkintoa.

Varusmiespalvelus ei kartuta eläkettä

Alun perin myös varusmiespalvelus piti ottaa mukaan eläkettä kerryttävään jaksoon, mutta siitä luovuttiin. Perhon mukaan varusmiesaika on lopulta niin lyhyt aika, että sen vaikutukset eläkkeeseen ovat olemattomat opiskeluaikaan tai hoitovapaisiin verrattuna.

Toisaalta lastenhoitovapaiden mukaan ottaminen oli selkeästi perhepolitiikkaa ja eläkkeen kertyminen opintojen ajalta oli kädenojennus korkeasti koulutettujen Akavalle ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lle. Akava jättäytyi tästä huolimatta ulos työmarkkinajärjestöjen neuvottelemasta paketista.

Uudistukseen kuuluvalla elinaikakertoimella varaudutaan ihmisten elinajan pidentymiseen myös tulevaisuudessa. Koska miesten elinajan odotetaan jatkossa pitenevän nopeammin kuin naisten, miehet saavat hieman etua siitä, että kaikille on yhteinen kerroin. Erillinen kerroin olisi muutoinkin ollut hankalasti perusteltavissa, sillä eläkejärjestelmän pääomituksessa ei ole otettu huomioon, että naiset elävät miehiä pidempään ja saavat näin eläkettä kauemmin kuin miehet. Miesten kiristä huolimatta ero ei kutistu kovin nopeasti. Vaikka naiset nauttivat eläkettä pidempään, heidän eläkkeensä ovat keskimäärin heikompia kuin miehillä, mikä johtuu palkkaeroista.

Uusi laskentamalli on määrä saada voimaan vuonna 2005. Elinaikakerroin otetaan käyttöön vasta 2009. Jos elinikä pidentyy edelleen, aikanaan eläkkeelle jäävät joutuvat tyytymään hieman pienempään eläkkeeseen tai olemaan muutamia kuukausia pidempään töissä kuin aiemmin eläkkeelle jääneet työtoverinsa. Täysimääräisesti uudistukset tulevat voimaan vasta vuosikymmenien kuluttua.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.