Mainos

Perintöverotus jakaa mielipiteet vahvasti: Oikeudenmukaisuutta vai pientä näpertelyä?

Hallitus esittää perintö- ja lahjaverotuksen keventämistä. Vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas pitää uudistusesitystä järkevänä. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala puolestaan muistuttaa, että perintöverossa on kysymys merkittävästä yhteiskuntafilosofisesta periaatteesta: yhdenvertaisuudesta.

Näin perintö- ja lahjaverotus muuttuisi

Jos hallituksen esitys menee läpi, esimerkiksi lapsille annettavasta kahden miljoonan euron lahjasta maksettava vero laskee noin viidenneksellä. Jatkossa vero olisi noin 280 000 euroa. Pienemmissä lahjoissa vero kevenee suhteessa vähemmän, esimerkiksi 40 000 euron lahjassa noin kymmenyksellä.

Esityksen mukaan pienemmät omaisuudet kannattaa antaa ensimmäisen veroluokan mukaan perintönä, mutta suuret omaisuudet lahjana. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat esimerkiksi lapset, puoliso ja vanhemmat. Esimerkiksi puolen miljoonan euron omaisuudesta lahjavero on kuitenkin jo pienempi kuin perintövero. Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä on nousemassa 4 000 eurosta 5 000 euroon.

Vakuutuskorvausten osittainen verovapaus on samalla poistumassa. 

Hallituksen arvion mukaan perintö- ja lahjaveroasteikkojen muutokset vähentäisivät verotuloja 60 miljoonalla eurolla. Toisaalta vakuutuskorvausten verovapauden poistamisen odotetaan tuovan 20 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Lähde: STT


Aalto-yliopiston vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas tietää, että perintö- ja lahjaverotus kiinnostaa suomalaisia erityisen paljon. Hän luennoi aiheesta edelleen. 

– Sen huomaa, kun rupean opettamaan lahja- ja perintöverosta, niin yleisö on selvästi enemmän hereillä kuin jos puhuisin esimerkiksi arvonlisänverosta, Niskakangas sanoo.

Niskakankaan mielestä hallituksen esitys perintö-ja lahjaverotuksen keventämisestä on järkevä toimenpide. Hän kannattaa "alhaista verokantaa ja tiivistä veropohjaa", eli sitä, että veroprosentti pysyy melko matalana, mutta verotus on mahdollisimman laajaa, jolloin esimerkiksi verovapaita tuloja on vähän. 

– Liike siihen suuntaan, että verokantoja lasketaan ja henkivakuutukseen liittyvä porsaanreikä suljetaan, on oikea toimenpide, Niskakangas sanoo MTV Uutisille.

"Pientä näpertelyä"

Perintö- ja lahjaverotus jakaa perinteisesti mielipiteitä paitsi poliitikkojen myös alan asiantuntijoiden keskuudessa.

Helsingin yliopiston vero-oikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas lukeutuu heihin, jotka poistaisivat koko perintö- ja lahjaverotuksen.

– Se vuotaa ensinnäkin voimakkaasti ja johtaa kummallisiin järjestelyihin perheissä, Linnakangas sanoo.

Kummallisilla järjestelyillä Linnakangas viittaa veronkiertoon, esimerkiksi perheen sisäisten hallinta-sopimusten tekemiseen ja perillisten väliseen epätasa-arvoon, joka syntyy sukupolvenvaihdoshuojennuksista.

Linnakankaan mukaan hallituksen kaavailemat huojennukset ovat ”pientä näpertelyä”.

– Pitäisi asettaa toimikunta, joka pohtisi perintö- ja lahjaverotuksen poistamista ja sitä, millä se korvattaisi.

– Tämä on katoava vero ja muistakin pohjoismaista poistettu.

Tuomassa valtiolle yli 700 miljoonaa euroa

Niskakangas puolustaa perintöveroa ja huomauttaa, että siihen on budjetoitu tälle vuodelle merkittävät yli 700 miljoonaa euroa.

Perintö- ja lahjavero ovat lisäksi veroja, jotka vahingoittavat talouden kehitystä kaikista veroista vähiten.

– Eli kun ne eivät kohdistu tulon muodostukseen, niin silloin se ei haittaa taloudellista kasvua.

Niskakangas vertasi muutama vuosi sitten perintöveron poistamista Downton Abbey -yhteiskunnan muodostamiseen. Sarja sijoittuu 1900-luvun alun Britteihin, jossa yhteiskuntaluokat määrittävät pitkälti ihmisten elämää.

– Perintövero on hyvä vero myös siksi, ettei tule tällaisia vapaamatkustajien yhteiskuntia, jossa voi elää tekemättä mitään työtä, hän sanoo.

Tuomala: Argumentointi ontuu

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun taloustieteen professori Matti Tuomala painottaa, että perintöveroon liittyy valtavia ideologisia latauksia. Se, että niitä ollaan tällä hallituskaudella keventämässä, ei yllätä häntä lainkaan.

Perintö- ja lahjaverotusuudistusta perustellaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti: Tavoitteena on yritysten sukupolvenvaihdoksien helpottaminen.

– Näillä argumenteilla viitataan usein maatilojen tai pienyritysten sukupolvenvaihdokseen ja haetaan sieltä perustaa sille, että olisi kohtuutonta verottaa perinnöstä ja vaikeuttaa näin yritystoiminnan aloittamista.

Tuomalan mukaan kyse on kuitenkin hämäyttämisestä, sillä argumentti ei sovi yhteen valtavan pörssiyhtiöiden perintöihin. 

– Siinä on ennen kaikkea kyse tarkoituksenhakuisesta ideologiasta.

Oikeistohenkisessä ideologiassa on Tuomalan mukaan perintöveron suhteen ristiriita. Monet kapitalismin puolestapuhujat ovat korostaneet sitä, että parhaat voimat pääsevät vapailla markkinoilla parhaimpiin asemiin.

Toisin sanoen, tehokkuuden nimissä on parasta, että tehtävän hoitaa ihminen, joka soveltuu siihen parhaiten.  

– Jos ihmisen asema siis perustuu perimiseen, se heikentää kapitalismin elinvoimaisuutta, Tuomala sanoo.

– Monissa merkittävissä verotusta koskevissa raporteissa on tuotu ilmi, että perintöverolla on merkittävä oikeudenmukaisuutta lisäävä, mutta myös talouden elinvoimaisuutta lisäävä vaikutus. Suomessa asiaa katsotaan hyvin kapeasta näkökulmasta.

"Suomessa yksi kevyimpiä pääomatuloverotuksia"

Tuomalan mukaan perintöveron periaatteellinen merkitys korostuu nyky-Suomessa. Vaikka julkisesta keskustelusta saattaa saada kuvan, että Suomessa myös pääomatuloa verotetaan ankarasti, näin ei ole, Tuomala toteaa.

– Kaikki alan tutkijat maailmalla tietävät, että Suomessa on yksi maailman kevyimpiä pääomatuloverotuksia. Varallisuusvero on pois ja sitten jos, ja kun, lähtee pois myös perintövero, niin Suomihan olisi varsinainen omistamisen paratiisi verotuksen kannalta.

Tuomalan mukaan maailmalla on ollut jo Thatcherin ja Reaganin ajoista lähtien trendi, johon liittyy markkinoiden vapauttaminen, verotuksen alentaminen ja julkisen sektorin roolin pienentäminen. Hallituksen kaavailema perintä ja lahjaverotuksen keventäminen on Tuomalan mukaan sopusoinnussa tämän kehityssuunnan kanssa. 

Mutta on olemassa myös vastavoimia.

Thomas Piketyn (Pääoma 2000-luvulla) kirjan pohjalta lähti liikkeelle laajemmallekin piirille se ajatus, että kaikkein varakkaimmat ovat ottaneet entistä suurimman palan itselleen ja tuloerot ovat kasvaneet. Ja Piketyn vastaohjelmaan kuuluu varallisuuden suurempi verottaminen, päinvastaisesti hallituksen linjasta.

Tuore valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli viime viikolla ensimmäisen budjettinsa. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.