Mainos

Persoonallisuus vaikuttaa nuorten koulumenestykseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaita tuloksia saadaan 24-30 oppilaan luokissa. Parhaiten menestyvät lisäksi sellaiset oppilaat, joiden luokka pysyy koko yläasteen ajan samana.

Oppilaan luonteenpiirteet selittävät viidesosan hänen saamistaan kouluarvosanoista. Huono koulumenestys taas lisää nuoren syrjäytymisriskiä.

Sitran rahoittamassa ja Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka oppilaan persoonallisuus ja koulutusjärjestelmän rakenteet liittyvät peruskoulun yläluokilla nuorten riskiin syrjäytyä.

Persoonallisuustekijöiden tarkastelussa ilmeni, että tietyt luonteenpiirteet ja opiskelutavat liitetään herkästi hyvään koulumenestykseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tytöt hyötyvät koulumenestykseen myönteisesti vaikuttavista luonteenpiirteistä enemmän kuin pojat. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa sosiaalisuus ja iloinen mieli.

Tutkimuksen mukaan pojilla on usein tyttöjä parempi itsetunto ja he kokevat koulunkäyntimotivaationsa paremmaksi, mutta tämä ei kuitenkaan näy heidän koulumenestyksessään.

Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan kouluissa olisi hyvä tiedostaa entistä paremmin oppilaiden erilaiset temperamentit ja niiden vaikutus siihen, millä tavalla oppilas parhaiten oppii.

- Aikuisilla saa olla erilaisia tapoja tehdä töitä. Jotkut haahuilevat ympäriinsä ja käyvät hakemassa monta kertaa päivässä kahvia, osa keskittyy parhaiten pysyttelemällä paikoillaan. Kouluissa on monesti vallalla se käsitys, että paras tapa oppia on istua opiskelemisen ajan hiljaa paikallaan ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, Helsingin yliopistossa työskentelevä Keltikangas-Järvinen sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että tarkoituksena ei ole jakaa oppilaita opetusryhmiin eri temperamenttien mukaan. Kouluissa olisi kuitenkin hyvä pohtia, kuinka opetuksesta voitaisiin poistaa asiat, jotka asettavat lapset eriarvoiseen asemaan temperamentin kautta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi tuntiaktiivisuutta ei pitäisi ottaa ollenkaan huomioon arvioinnissa.

- Oppilaan kyky reagoida nopeasti oppitunnilla on osa temperamenttia eikä hänen taitojaan. Kaikki oppilaat eivät ole nopeita, vaan haluavat miettiä vastausta pidempään ja antaa mahdollisimman laajan vastauksen, Keltikangas-Järvinen korostaa.

Paras koulumenestys keskikokoisissa luokissa

Tutkimus näyttäisi antavan huutia käsitykselle, jonka mukaan oppilaat menestyisivät parhaiten pienissä luokissa. Luokan koko vaikutti positiivisesti koulumenestykseen vain tiettyyn rajaan asti (28 oppilasta). Sen jälkeen koon kasvu huononsi menestystä jyrkästi. Sitä suuremmissa opetusryhmissä ero parhaimpien ja huonoimpien oppilaiden välillä kasvaa. Samoin kasvaa myös ero oppilaiden itsetunnossa.

Koulumenestys oli heikointa hyvin pienissä luokissa.

Parhaiten menestyvät lisäksi sellaiset oppilaat, joiden luokka pysyy koko yläasteen ajan samana. Koko yläasteen yhdessä opiskelleet oppilaat saavat korkeampia keskiarvoja kuin luokalle tulleet uudet oppilaat.

Tulokset eivät siten tue luokattomien yläasteiden perustamista, joiden on suunniteltu takaavan hyville oppilaille mahdollisuuden edetä omaa vauhtiaan. Tutkimuksen mukaan oppilaan sosiaalista verkkoa ei pitäisi hajottaa, vaan yksilöllinen eteneminen pitäisi turvata muilla keinoilla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.