Mainos

Perusopetukseen tiedossa säästökuuri monessa kunnassa

Kasvavia oppilasryhmiä, puuttuvia sijaisia, palkattomia opetushenkilökunnan vapaallaolo-päiviä. Hupenevia oppimateriaaliresursseja ja huonoja veistovälineitä.

Kaikkea tätä on luvassa, kun kunta kehottaa kouluja säästämään kuluissa.

Hiekkaharjun alakoulussa Vantaalla oppilaita on vajaat viisisataa ja opetus usein miten hyvällä tolalla. Koulu on saanut erityistukea opetusryhmien pitämiseen säällisen kokoisina.

Vararehtori Susanna Kuusela kertoo, että tukitoimista huolimatta opettajille on ehdotettu palkattomia vapaapäiviä - säästösyistä.

– Opettajia ja koulun henkilökuntaa suositellaan pitämään palkattomia päiviä, säästöpäiviä ilman, että otetaan sijaisia.

Hiekkaharjussa yhden opetusryhmän koko voi lähennellä jopa viittäkymmentä oppilasta. Sen kokoista oppilasmäärää luotsaa toki useampi opettaja ja oppilaita jaetaan tarpeen mukaan pienempiin ryhmiin.

– 20-25 oppilasta on mielestäni hyvä opetusryhmän koko. Olemme tehneet pedagogisen valinnan isoista ryhmistä, joita sitten opetetaan useiden opettajien voimin.

Toisaalta, jos opettajat pitävät mainittuja vapaapäiviä tai oikeammin palkattomia vapaita ilman, että töihin otetaan sijaisia, niin aina joskus oppilaita on reilusti yhtä opettajaa kohti enemmän kuin mainittu parikymmentä.

Säästöä kaikkialla

Vantaa elää taloudellisesti haastavia aikoja, ja se näkyy säästöpaineina kaikissa kunnan palveluissa, ei pelkästään opetuksessa.

Uusimaalaisena ja väkimäärältään isona kuntana Vantaa ei ehkä ole paras tyyppiesimerkki suomalaisesta kunnasta, mutta sama paine tuntuu kaikkialla Suomessa. Säästettävä on.

MTV3 Uutiset lähetti kyselyn Suomen kaikille kunnanjohtajille tulevien vuosien todennäköisistä säästökohteista. Halusimme selvittää asiaa, koska moni Suomen kunta joutuu pohtimaan säästökeinoja.

MTV3 Uutiset kysyi Suomen 336:lta kunnanjohtajalta "Jos kunnassanne on menoleikkauspaineita tämän hallituskauden (4v.) aikana, mihin ne todennäköisesti kohdistuvat."

Monivalintakysymykseen, jossa piti valita kolme tärkeintä säästökohdetta lähivuosille kunnan palveluista, vastasi 178 kunnanjohtajaa.

Perusopetuksen oli nimennyt kolmen tärkeimmän säästökohteen joukkoon 99 kunnanjohtajaa.

Otoksen perusteella, perusopetus on merkittävin säästökohde vastaajien kesken.

Syitä ja seurauksia kunnanjohtajat kommentoivat muun muassa näin:

"Pieniä kouluja pitää sulkea, jotta pystytään uudisrakentamaan"

"Peruskouluverkko on liian tiheä"

"Opetusryhmien koko kasvaa"

"Kouluverkkoa pitää tehostaa"

Perusopetuksen jälkeen todennäköisimpinä säätökohteina vastaajat pitivät terveydenhuoltoa ja tieverkon ylläpitoa. Muut kuntien palvelut rankattiin vähemmän tärkeiksi säästökohteiksi.

Ministeriö ihmeissään

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tapio Kosunen on hieman yllättynyt kuullessaan kyselyselvityksen tuloksista. Perusopetuksen säästöt pakottavat koulut laittamaan oppilaansa isompiin ryhmiin.

Juuri tähän kehityskulkuun valtiovalta on pyrkinyt puuttumaan rahaa tarjoamalla.

– Ensi vuodelle opetusryhmien pienentämiseen satsataan viisikymmentä ja puoli miljoonaa euroa, joka on suurin summa tähän asti., Kosunen kertoo.

Aiempina vuosina valtion korvamerkitty tuki on ollut parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Kunnilla on aikaa hakea tukea ensi vuoden opetustoimintaansa tulevan tammikuun puoliväliin asti.

Kosunen myös muistuttaa, että ensi vuonna alkaa selvitys siitä, tarvitaanko perusopetuksen ryhmäkokoja kirjata lakiin.

Tällä hetkellä koulut päättävät ryhmäkoot suositusten ja kustannusten perusteella.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.