Mainos

Peruspalveluministerin ympäripyöreä sote-esitys ei vakuuttanut

Kuntauudistukseen liittyvän sosiaali- ja terveysuudistuksen linjaukset lykkääntyvät yhä, kun ministerityöryhmä ei hyväksynyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) esitystä. MTV3 Uutiset sai haltuunsa hylätyn linjausehdotuksen.

Vielä viime viikolla sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) sekä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) lupailivat uudistuksen päälinjauksia julki näihin aikoihin, jotta tulevia uudistuksia voitaisiin puida kuntavaalien alla.

Peruspalveluministerin torstaina hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä antama esitys ei kuitenkaan kelvannut muille hallituspuolueille.

MTV3 Uutiset pääsi tutustumaan esitykseen. Tekstistä näkyy selvästi, etteivät uudistuksen päälinjat ole selkeät edes vastuuministerille.

Esityksessä kerrotaan muun muassa seuraavaa:

– Tässä vaiheessa ei voida linjata yksiselitteistä väestöpohjan numeerista vaatimusta, koska alueelliset eroavaisuudet ja muut edellä mainitut seikat vaikuttavat voimakkaasti palveluiden toiminnallisiin edellytyksiin. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä riittävää väestöpohjaa, joka osaltaan tasapainottaa esimerkiksi palvelutarpeen vaihteluita.

Tekstin perusteella "integraatio" eri yhteyksissä on asia, jota esityksellä olisi haluttu edistää:

– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.

Konkreettisten linjausten puuttuessa esitykseen on kirjattu ainakin asian liittyvän vankasti kuntauudistukseen.

– Kuntauudistus määrittelee tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden määrän ja tarkemman rakenteen.

Ministeriryhmä kokoontuu perjantaina kello 7:30 sosiaali- ja terveysministeriöön puimaan asiaa. Työryhmällä on aikaa tämän vuoden loppuun asti antaa yksityiskohtainen esitys uudistuksesta

Linjausehdotukset Sotepol-ministerityöryhmälle:

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut, joilla vähennetään raskaimman ja kalleimman tuen ja hoidon tarvetta.

Palvelurakenneuudistuksen peruslinjauksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta, palveluiden järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamista, henkilöstön riittävyyttä sekä mahdollisuutta investoida palvelutuotannon vaatimaan infrastruktuuriin.

Hallitusneuvotteluissa tavoitteeksi asetettiin kaksiportainen järjestelmä: uusi laaja perustaso, jota tukee erityisvastuutaso.

Tässä vaiheessa ei voida linjata yksiselitteistä väestöpohjan numeerista vaatimusta, koska alueelliset eroavaisuudet ja muut edellä mainitut seikat vaikuttavat voimakkaasti palveluiden toiminnallisiin edellytyksiin. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä riittävää väestöpohjaa, joka osaltaan tasapainottaa esimerkiksi palvelutarpeen vaihteluita.

Uudistuksella parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta, vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Riittävän vahvalla palveluiden järjestäjällä on tosiasialliset mahdollisuudet viedä palveluita ihmisten lähelle myös uudenlaisilla tavoilla, esimerkiksi liikkuvina tai sähköisinä palveluina.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation lisäksi uudistuksella vahvistetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.

Kuntauudistus määrittelee tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden määrän ja tarkemman rakenteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden tehtäviä täsmennetään työn edetessä.

Edellä esitettyjen linjausten alueellisten mallinnusten tarpeellisuudesta johtuen, hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi viisi selvityshenkilöä tehtävänään alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten mallinnus. Mallinnukset toimivat pohjana ensi vuonna tehtäville kuntien omille selvityksille.

(MTV3)

(juttua muokattu klo 19:30, poistettu lause hylkäys johtunee pääosin siitä, että esityksessä ei määritelty tulevien sosiaali- ja terveysalueiden kokoa)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.