Mainos

Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä

Perussuomalaisten rasisminvastainen julkilausuma on synnyttänyt vilkkaan keskustelun. Näkemyksiään ovat esittäneet niin asiantuntijat kuin maallikotkin netin keskustelupalstoilla.

Suurin kohu on syntynyt julistuksen kohdasta, jossa tuomitaan kieleen tai etniseen taustaan perustuva suosiminen työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Vaikkei asiaa mainita julistuksessa suoraan, on selvää, että julistuksen maalitauluna ovat ruotsinkielisten kiintiöt yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä esimerkiksi Helsingin kaupungin maahanmuuttajia tietyissä tilanteissa suosiva työhönottopolitiikka.

Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.

Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.

Asiantuntijat ovat ampuneet perussuomalaisten tulkinnan positiivisesta syrjinnästä alas virheellisenä. Muun muassa ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros on korostanut Iltalehdessä, etteivät kiintiöt ole vähemmistöjen suosimista. Niin sanotuissa länsimaisissa oikeusvaltioissa vähemmistöille suodaan etuja, jotta heillä olisi käytännössä yhtäläiset oikeudet enemmistön kanssa.

Myös EU:n direktiivi siunaa positiivisen syrjinnän. Direktiivin mukaan erityistoimenpiteet ovat sallittuja, jos niiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja. Suomessa käytössä olevat kielikiintiöt eivät riko Suomen perustuslakia, koska niiden katsotaan mahdollistavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.

Nettikeskusteluissa perussuomalaisten julistusta on sekä kiitelty vuolaasti että arvosteltu. Uusi Suomi -verkkolehdessä bloggaava Ossi Mäntylahti (kok.) muistuttaa oikeusasiamiehen kannanotosta, jonka mukaan julkisella vallalla on oikeus ja jopa velvollisuus vähemmistöjen tasa-arvon turvaaviin positiivisiin erityiskohtelutoimiin. Mäntylahti huomauttaa, että positiivista syrjintää ovat myös muun muassa sotaveteraanien ja maanviljelijöiden kiintiöt ja tuet.

– Tiukasti ottaen Halla-ahon julistuksen hengessä heitä ei saisi enää kohdella muita suuremmalla arvostuksella ja muutenkaan palkita taustansa vuoksi, Mäntylahti kirjoittaa blogissaan.

Satakunnan kansan toimittaja Kirsi Hölttä kirjoittaa kolumnissaan samaan henkeen.

– Positiivista syrjintää on, että vammaiset saavat tehdä tietyn määrän taksimatkoja yhteiskunnan piikkiin. Positiivista syrjintää on, että työllistämisrahojen jaossa suositaan vaikkapa ikääntyneitä tai alle 25-vuotiaita, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tästäkö perussuomalaiset haluaa sanoutua irti ja haluaa muidenkin sanoutuvan?

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.