Mainos

Perusturva nakertuu, sosiaalinen köyhyys kasvaa: Reumasairaalla yksinhuoltaja-Johannalla varaa vain perusmenoihin

Neljän lapsen yksinhuoltaja Johanna Mäkinen joutuu laskemaan tarkkaan, mihin rahat riittävät. Yllättävä sairastuminen kaataa korttipakan ja silloin tingitään ruuasta.

– Saan kotihoidon tukea, asumistukea ja lapsilisää. Lapsista kahdesta alaikäisestä maksaa Kela elatustukea. Tarkkaan on harkittava menot, eikä lomille lähdetä. Emme saaneet tukea lomaan, vaikka sitä hain. Perusturvan tuen varassa ei ole helppoa nytkään, entä tulevaisuudessa?

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio uskoo, että perusturvan varassa elävillä on tiukat ajat edessä.

– Jos vertaamme pitkällä aikavälillä, niin ennen 90-luvun lamaa meidän etuudemme olivat reaalisesti eli ostovoimaltaan tarkasteltuna nykytasoa tai hieman alempia. Vuoden 2010 alussa tehdyt takuueläkkeen ja työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen korotukset korjasivat tilannetta. Väestö on vaurastunut 25 vuodessa, mutta perustulolla varassa elävien tilanne on heikentynyt, kertoo Moisio MTV Uutisille.

Huonompaan suuntaan mennään

Suomessa säädettiin vuonna 2010 kansainvälisestikin ainutlaatuinen laki. Sen mukaan perusturvan riittävyys ja pienituloisten tulojen kehitys on arvioitava jokaisen vaalikauden päätteeksi.

– Kataisen ja Stubbin hallituskaudella 2011-2015 perusturva parani verotuksen ja etuuksien uudistuksien ansiosta. Myös Sipilän hallitusohjelman vaikutuksista on tehty jo laskelmia. Yleinen arvio on, että tuloerot lisääntyvät ja perusturvan ostovoimaa leikataan, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Pienen ihmisen puolella?

Perusturvan leikkaaminen kohdistuu niin lapsiperheisiin kuin eläkeläisiinkin. Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja on tyrmistynyt, huolissaan ja yrittää tehdä kaikkensa, että eläkkeensaajien asumistukea ei muutettaisi yleiseksi asumistueksi. Hallituksen tavoite on säästää tällä tavalla 123 miljoonaa euroa.

– Suomessa 191 000 eläkeläistä saa eläkeläisten asumistukea. Reilulla kahdella kolmasosalla heistä tulee tuki putoamaan, keskimäärin 43 euroa kuussa, mutta monella huomattavasti enemmän. 47 000 eläkeläistä tulee menettämään 100 - 200 euroa kuukaudessa ja 40 000 henkeä tulee menettämään 50-100 euroa kuukaudessa. Se on aivan tuhottoman suuri vaikutus. Olen saanut satoja huolestuneita yhteydenottoja kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Timo Kokko.

Vuoden 2013 tilaston mukaan 177 000 eläkeläistä sai alle 800 euroa eläkettä kuukaudessa.

– Näissä tulosummissa eläkkeensaajan asumistuen leikkaus on valtava. Hallitusohjelma kurittaa eläkeläisiä lukuisilla muillakin konsteilla kuten lääkekorvauksilla, Kelan palvelumaksuilla ja esimerkiksi energiaveron korotuksilla, jotka kaikki iskevät eniten nimenomaan siihen pienimpään ja heikoimpaan kansalaiseen, vuodattaa EKL:n Timo Kokko.

Sosiaalinen köyhyys iskee

THL:n tutkijan mukaan epätasa-arvo on lisääntymässä ja se näkyy eläkeläisten lisäksi lapsiperheissä.

– Kun muu yhteiskunta vaurastuu, niin totta kai ne odotukset elämäntavasta ja siitä kulutuksesta määräytyvät sen keskimääräisen elintason ja elämäntavan mukaan. Jos siitä jää jälkeen, niin kysymys on sitten suhteellisesta köyhyydestä ja jopa syrjäytymisestä, sanoo tutkimusprofessori Pasi Moisio MTV Uutisille.

Kirpputoreja ja vertaistukea

Reumaa sairastavan, 40-vuotiaan Johanna Mäkisen kohdalla voidaan puhua sosiaalisesta köyhyydestä, vaikka ruokaa on pöydässä ja lapset voivat hyvin. Tuet riittävät juuri ja juuri arjen pyörittämiseen.

– Monesta joudutaan tinkimään. Jos esimerkiksi joku perheestä sairastuu, tingin sitten ruokamenoissa. Alle kaksivuotiaalle Joelille voin ostaa vaatteet kirpputoreilta, mutta teinien kanssa on vaikeampaa. Älypuhelimia ei onneksi ole vielä vaadittu. Ja kouluretkillekään ei aina päästä. Hyvää vertaistukea ja apua olen saanut mm. Apua vähävaraisille Pääkaupunkiseudulla Facebook-ryhmästä, kertoo Helsingin Myllypurossa asuva Mäkinen.

Mäkinen aikoo palata hoitovapaan jälkeen koulunavustajan töihin, ainakin osa-aikaisesti.

– Reuman takia en voi seisoa pitkiä aikoja, mutta ehdottomasti haluan töihin takaisin. Jo ihan hermojenkin takia, vaikka rahallisesti työhön paluu onkin kannattamatonta, plus miinus nolla.

Aiheesta lisää illan tv-uutisissa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.