Mainos

Pielinen romahti metrin – kalastajat noituvat norppajuoksutuksia

Saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi menossa oleva poikkeusjuoksutus on pudottanut Pielisen pintaa joulukuun jälkeen peräti metrillä.

Pielisellä vedenpinnan historiallisen raju lasku on yllättänyt täysin sekä ranta-asukkaat että kalastajat.

Pielisen pinta putoaa toista metriä neljässä kuukaudessa. Se on kolmanneksi kovin lukema sadan vuoden mittaushistoriassa. Kovia pudotuksia Pielisellä koettiin myös vuosina 1936 ja 1963.

Satavuotisen havaintohistorian aikana vedenpinnan alenema on ollut joulukuusta huhtikuuhun keskimäärin 43 senttiä. Nyt pudotusta on tullut jo 94 senttiä ja ennuste aprillipäivään mennessä on peräti 112 senttiä.

– Suurin syy nopeaan laskuun on viime syksyn korkean vedenpinnan vuoksi tehty juoksutus ja samaan aikaan tapahtunut Pieliseen tulevien vesien hiipuminen. Tulovirtaama supistui pitkän kylmän sään vuoksi, selittää ilmiötä vesistösuunnittelija Teppo Linjama Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta.

– Järven pinta laskee nopeasti kun menovirtaama on suuri ja tulovirtaama pieni.

Oman lisämausteen Pieliselle on tuonut tammikuun lopulla aloitettu poikkeusjuoksutus, jolla on nostettu Saimaan pintaa norpan pesinnän turvaamiseksi. Norppajuoksutus selittää noin neljänneksen poikkeuksellisen suuresta vedenpinnan laskusta.

– Pielisen menovirtaama on norpan vuoksi 50 kuutiota sekunnissa luonnonmukaista suurempi maaliskuun 20. päivään saakka, Linjama laskee.

Kalastajat yllätettiin täysin

Pielisen alueen kalastajat ovat manailleet viime viikkoina vedenpinnan rajua laskua. Tieto lisäjuoksutuksesta tuli yllätyksenä.

– Väkisin tuli, ei meiltä kysytty. Siinä vähän ihmeteltiin kenellä oli valtuudet päättää tästä asiasta ilman meitä, kysyy Pielisjoen kalastusalueen puheenjohtaja Jouko Lempinen.

Kyseessä onkin ensimmäinen kerta, kun vettä lasketaan kokonaan toiseen vesistöön norpan pesinnän turvaamiseksi. Norppatutkijoiden mukaan Saimaa ei saisi laskea keskitalvella 20 senttiä enempää, muuten pesät romahtavat kuuttien niskaan.

Pielisen kalastajien on kuitenkin vaikea ymmärtää miksi vesien lotraus meni viranomaisilla näin vaikeaksi. Veden häviäminen on tuonut monenlaisia harmeja.

– Hyvin paljon verkkoja on jäässä kiinni, ne on jääneet sinne penkkoihin kiinni ja sitten on sitä ylimääräistä työtä. Pahoin pelkään, että osa näistä verkoista jääpi sinne ja nehän pyytää ikuisesti kun ne lähtee jäiden mukaan, Lempinen noituu.

Lisäksi jäällä liikkuminen on vaikeutunut ajoittain merkittävästi. Vettä on ollut pahimmillaan polveen saakka. Kovat virtaamat syövyttävät jäätä nyt petollisest,i ja Lempinen varoittaa jäällä liikkujia yllättävistä sulapaikoista.

– Palautetta on tullut, Linjama myöntää.

Senttipeliä sopimusten kanssa

Vettä lasketaan Saimaaseen Pielisen lisäksi myös Kallavedestä. Saimaan alatappi on auki etelässä Vuokseen ja Venäjälle, mutta juoksutusta sinne ei voida lisätä, vaikka käytännössä Saimaalla on talvitulva.

– Rajavesisopimus ei mahdollista sitä. Siksi meidän täytyy yläpuolisista vesistöistä tuoda vettä Saimaaseen, jotta norppa säästyisi vaurioilta. Se on pitkä ja monimutkainen tarina, Linjama pyörittelee.

– Herrat kerto meille, että jos Pielistä lasketaan puoli metriä, niin Saimaan pinta nousee kaksi senttiä. Tämänhän saa tyhjäksi laskea jos meinataan 30 senttiä Saimaata nostaa, Lempinen tuhahtaa.

Linjama puolustautuu sillä, että säiden ennustaminen pitemmälle ajalle on haasteellista.

– Vesistöennusteet ovat vain ennusteita ja ehkä tämä päätös tuli siksi vähän äkkiä.

Kysymys on tavallaan siitä, että Pielisestä ja Kallavedestä lainataan talven poikkeusjuoksutuksilla vettä Saimaaseen norpan synnytysten ja pesäviikkojen ajaksi. "Laina" palautetaan supistamalla juoksutusta myöhemmin keväällä ja kesällä.

– Ymmärtäisin jos lisäjuoksutus tehtäisiin sähkön tuottamiseksi. Norpan pesintäongelmat pitää ratkaista Saimaalla eikä tuoda niitä Pieliselle, Lempinen sanoo.

Rannoilla vasarahommia

Rantarakenteet ja laiturit ovat vääntyneet monessa paikassa jäiden romahdettua rannoilla. Ainakin niissä kiinteistöissä on keväällä vasarahommia, joissa poikkeustilanteisiin ei ole aiemminkaan osattu tai edes tarvinnut varautua.

Vaikutusta kalastukseen ei ole vielä arvioitu. Ainakin Lempinen kehuu saaneensa koko talven hyvin kalaa.

– Jää voi tappaa kyllä tiettyjä eliöitä järvessä, on se mahdollista, Linjama pohtii.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.