Mainos

Pienet keskoset oppivat ymmärtämään puhetta hitaammin

Pieninä keskosina syntyneet lapset oppivat ymmärtämään vanhempiensa puhetta hitaammin kuin täysiaikaisina maailmaan tulleet toverit. Myös sanaston omaksuminen tapahtuu jonkin verran viiveellä, mutta ero ei ole merkitsevä.

Filosofian lisensiaatti Suvi Stoltin väitöstutkimus tuo uutta tietoa täysiaikaisina sekä hyvin pieninä syntyneiden suomalaislasten kielellisestä kehityksestä. Tutkimus herättää mielenkiintoisen jatkokysymyksen syntymäajankohdan ja varhaisten kielellisten taitojen yhteydestä esimerkiksi myöhempään koulumenestykseen.

- Kielellisillä taidoilla on yhteiskunnassa mielestäni tärkeä merkitys. Jos lapsella on kielellisiä ongelmia, koulunkäynti takkuaa. Ja huomattavilla vaikeuksilla voi olla jopa vaikutuksia ihmisen ammatinvalintaan, Stolt sanoo.

Väitöskirja aiheesta Language in Acquisition tarkastetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa huomenna. Stolt tutki täysiaikaisina syntyneiden ja hyvin pienten keskosten puhumaan opettelua yhdeksän kuukauden ja kahden ikävuoden välillä.

Kirjankatselu lapsen kanssa hyödyllistä

Tutkimuksessa havaittiin, että alle puolitoistakiloisina syntyneet keskoset suoriutuivat täysiaikaisia lapsia heikommin kielellisessä testissä kahden vuoden iässä. Täysiaikaiset lapset oppivat hallitsemaan kielen rakenteita nopeammin. Keskosilla ymmärtävän sanaston kehitys oli hitaampaa ja kielelliset taidot heikommat kuin verrokeilla.

Eroja voi havainnollistaa esimerkillä, jossa lasta pyydetään viemään nalle tai auto laatikkoon. Lapset toimivat eri tavalla, koska heidän kykynsä linkittää sanoja ympäristöön vaihtelee.

- Tulokset tukevat sitä, että pikkukeskosten kielellisten taitojen kehitystä pitäisi seurata jo varhaisvaiheessa ja pyrkiä löytämään ne, jotka tarvitsevat tukea, Stolt toteaa.

Kehitystä voidaan tukea kotioloissa vaikkapa yhteisillä kirjankatseluhetkillä. Kodin ulkopuolella ovat käytettävissä esimerkiksi puheterapeutin palvelut.

Keskosten kielelliseen kehitykseen kiinnitetään huomiota neuvoloissa ja vastasyntyneiden seurantapoliklinikalla. Joskus huomio saattaa kuitenkin keskittyä enemmän motoriikkaan ja kognitiiviseen puoleen kuin kieleen.

- Kielelliset vaikeudet saattavat joskus jäädä huomaamatta, jos käytetyt seurantamenetelmät eivät ole riittävän tarkkoja.

Stoltin työ on osa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehtävää laajaa nk. PIPARI-tutkimusta, jossa tarkastellaan pikkukeskosten kehitystä eri näkökulmista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.