Mainos

Pitäisikö pakolaisia auttaa lähtömaissa vai Suomessa? – Näin asiantuntijat vastaavat väitteeseen

Pakolaiskriisin ulotuttua Suomeen viime kesänä moni kritisoi turvapaikanhakijoista aiheutuneita lisäkustannuksia. Eikö rahat kannattaisi mielummin käyttää kriisimaissa?

MTV Uutiset kysyi kolmelta kehitysavun ja humanitäärisen avun asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat seuraavasta väittämästä:

"Pakolaisia pitäisi mielummin auttaa lähtömaissa kuin täällä Suomessa."

Jussi Nummelin, ulkoministeriön Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan yksikön Syyria-vastuuvirkamies

"Olen ilman muuta samaa mieltä. Mutta kysymys ei ole noin yksinkertainen. Pakolaisia pitää auttaa siellä, missä he ovat. Lähtö- ja kauttakulkumaissa, mutta myös Euroopassa. Emme voi kiemurrella irti auttamisvastuusta Euroopassa sillä perusteella, että "autetaan heitä mieluummin siellä muualla".

Suomen apu Syyriaan konfliktin uhrien hyväksi kohdistuu sekä Syyriaan että sen naapurimaihin. Tuki koostuu yhtäältä humanitäärisestä avusta ja toisaalta sen rinnalla kehitysyhteistyötuesta, jolla tuetaan yhteisöjen kantokykyä pidemmällä aikavälillä. 

Kaikki ymmärtävät, että pakolaiskriisi luo valtavia sosiaalisia jännitteitä, kun niukkoja resursseja käyttää yhtäkkiä moninkertainen määrä ihmisiä. Samaahan tapahtuu myös Suomessa – joskin ensimmäisen maailman kehitysoloissa.

Mielestäni Suomen pitää tehdä vähintään tämän verran, ehkä enemmän, auttamistyötä Syyrian konfliktialueilla. Olisi kuitenkin todella lyhytnäköistä ottaa rahat tähän pitkäaikaisesta kehitysyhteistyöstä. Pitkän aikavälin ratkaisu on totta kai se, että pitää tukea yhteiskuntia riskialueilla, jottei Syyrian konfliktin kaltaisia tilanteita pääsisi syntymään."

Auli Starck, Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan asiantuntija

"Olen samaa mieltä. Toisaalta väite kuulostaa ristiriitaiselta, kun juuri leikataan kehitysavusta. Lähtömaissa on samaan aikaan vielä kriisitilanne päällä, ja ihmisillä on se tarve lähteä.

Ihmisiä pitää kuitenkin myös auttaa täällä. Kun on suuri hätä ja joku on tehnyt vaarallisen matkan tänne asti, ei oikea ratkaisu ole laittaa rajoja kiinni.

Kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä työtä. Maassa pitää olla läsnä pitkän aikaa, jotta voidaan esimerkiksi tarjota toimeentulomahdollisuuksia kaikille.

Kukaan ei halua lähteä kotimaastaan, tai edes elää kotimaassa almujen varassa. Siksi ihmisten oman toimeentulon tukeminen on todella tärkeää."

Ritka Heino, Kirkon ulkomaanavun viestintäjohtaja

"Kysymys on kinkkinen. Lähtökohtaisestihan pakolaistilannetta ei välttämättä syntyisi, jos rauhantyö ja kehitysapu olisi riittävää lähtömaissa.

Mutta sitten, kun ollaan jo siinä tilanteessa, että pakolaiset ovat joutuneet lähtemään liikkeelle, ei voida kieltäytyä auttamasta. Siinä vaiheessahan ollaan jo epäonnistuttu.

Kehitysaputyöntekijät on jo vuosia sanoneet, että kehitysapu ei ole riittävää. Siinä mielessä ei voida valita vain jompaakumpaa, joko täällä pakolaisten auttamista taikka kehitysapua.

Lisäksi pitäisi tietää, että kun puhutaan lähtömaista, niin puhutaanko ihan alkuperäisistä lähtömaista vai esimerkiksi jo pakolaisleirimaista? Pakolaisleireillehän ihmiset ovat jo joutuneet lähtemään. Toki ne ovat lähempänä alkuperäistä kotia, joten paluumahdollisuus on suurempi.

Kehitysapuleikkaukset sellaisenaan eivät ainakaan edesauta sitä, että pakolaisia ei tulisi lisää. Totta kai se oli lyhytnäköinen päätös. Vaikka paikallinen yrittäjyys ja sen tukeminen on tärkeää, ei se sellaisenaan korvaa kehitysapua. Asiat eivät muutu sormien napsautuksella."

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.