Mainos

Pitkäaikaistyöttömän on vaikeaa työllistyä: "Työttömäksi jäänyt on heitetty roskikseen tai deletoitu"

Tilastokeskuksen mukaan 110 000 suomalaista on ollut työttömänä yli vuoden. Viikonloppuna arviolta 5000 ihmistä marssi mielenosoituksessa hallituksen leikkauksia vastaan. Aamun Huomenta Suomessa puitiin hallituksen leikkauksia vastaan tehtyä mielenosoitusta ja työttömyyttä.

Huomenta Suomessa vieraillut Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola on tyytyväinen, että mielenosoitus järjestettiin, mutta ei osaa suoralta kädeltä nimetä, mikä voisi olla vaihtoehto leikkauksille.

– Mielenosoitus kertoo, että ihmisillä on hätä tällä hetkellä. Se näytti, että eläkeläiset, osatyökykyiset ja työttömät – kaikki ovat leikkauksia vastaan. En suoraa lääkettä pysty antamaan työttömyyteen, mutta työllisyyden lisääminen erilaisilla keinoilla on yksi aihe. Mitä enemmän työttömyyttä, sitä vähemmän kansallista ostovoimaa, Kantola sanoo.

– Aina leikkauksille löytyy perusteita, ei siitä ole kysymys. Mutta entä se, onko jatkuva leikkaaminen järkevää? Sehän vie ihmisiltä uskon tulevaisuuteen, toteaa ekonomi ja työnhakija Rauno Haapanen.

Haapaselta ei juuri löydy luottoa siihen, että Sumeen saataisiin luotua 100 000 työpaikkaa.

– Ei niitä voi tyhjästä luoda. Suomalaiset eivät osaa tällä hetkellä myydä tuotteitaan. Vienti ei vedä ja sitä kautta ei myöskään tule varoja kotimaan kauppaan ja kotimaan talouselämän pyörittämiseen.

Uskoa huomiseen löytyy vielä

Kantolan mukaan työttömien arki ei ole epätoivon alhossa makaamista, sillä uskoa parempaan löytyy vielä.

– Tietysti vieläkin löytyy uskoa parempaan, mutta tietenkin on huoli tulevaisuudesta, sillä tilanne on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa koko ajan, viime vuodesta nousua on yli 20 prosenttia. Samaan aikaan nuorisotyöttömyys nousee, kohta ollaan 60 000 työttömässä. Se, miten me valetaan uskoa varsinkin nuorisoon, on aika kova juttu.

Kantolan mukaan työllisyysmäärärahoja ja palkkatukea tulisi lisätä.

– Järjestöt työllistävät paljon. Jos ajatellaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, jotka työllistävät 30 000, niin mihin ne työntekijät laitetaan, jos palkkatuella ei voi työllistää tulevaisuudessa, Kantola kysyy.

Sekä Kantola että Haapanen muistuttavat, että työttömyys ei ole työttömän vika, vaikka sellainen leima onkin helppo saada.

– Täällä on tämä länsimainen lääkäriajattelu, että syytetään oireita eikä niiden taustalla vaikuttavia asioita. Ei työttömyys ole työttömän syy. Taustalla voivat olla yt:t tai yrityksen kehittämistoimenpiteet, mutta pienin tekijä on se työntekijä, Haapanen sanoo. 

Erityisesti kritiikkiä osakseen saivatkin työttömien kohtelu ja ennakkoasenteet.

– Ihminen, joka jää työttömäksi, on heitetty roskikseen tai deletoitu. Hullu ajattelu, eihän se ammattitaito ja osaaminen mihinkään häviä. Mutta kun on lyöty leima otsaan ja papereihin, että olet työtön, niin se työllistyminen taas on kauheen vaikeeta.

Työntekijöiden tulee sopeutua tilanteeseen

Työmarkkinat ovat kokeneet vuosikymmenien aikana muutoksia, eikä Haapasen ja Kantolan mukaan enää "Hesarin sivuilta työpaikkailmoituksen etsiminen" ole toimiva työnhakutapa.

– Työllistymistä ajatellaan helposti myös kaavamaisesti sillä tavalla, että se on pitkä työsuhde jossain. Sellaiset ovat jäämässä historiaan, tulevaisuudessa on sellaisia projektinomaisia sykäyksiä. Ollaan between jobs. Ei se kiva tilanne ole, mutta se on nykyinen malli, Haapanen pohtii tilannetta.

Piilotyöpaikkojen etsimistä tulisi myös helpottaa. Kantolan mukaan järjestöillä voisi olla tässä asiassa suurempi rooli.

– Pienyrittäjätkin varmaan palkkaisivat, mutta juuri niiden piilotyöpaikkojen etsimistä ja löytymistä täytyy tehostaa. Me järjestöt voisimme käydä asiakkaan kanssa eri työpaikoissa ja etsiä niitä heidän kanssaan.

Haapasen mielestä piilotyöpaikkojen lisäksi on muitakin syitä, minkä vuoksi firmat eivät rekrytoi.

– Se johtuu ehkä työelämän murroksesta. Firmatki etsivät uutta tapaa tehdä asioita, uusia muotoja ja tekijöitä.

Erimielisyyttä irtisanomissuojasta

Haapasen mukaan irtisanomissuojan heikentäminen on hyväksyttävää. Kantola älähtää ilmoille eriävän mielipiteen.

– Olen sen kannalla, ettei sitä heikennettäisi. Euroopassa on kovempiakin irtisanomissuojia, Suomessa on valitettavasti helppoa irtisanoa. Täällä on kuitenkin mahdollisuus määräaikaisiin sopimuksiin ja pitkiin koeaikoihin.

Ansiosidonnaisesta molemmat ovat samaa mieltä: siihen ei saa kajota.

– Työnhaku vaatii rahaa siinä kuin mikä tahansa muu toiminta. Jos koko ajan joutuu miettimään, että mistä venyttää penniä, ei energia riitä työnhakuun. Tämä on taas väärästä päästä säästämistä, jos sitä alkaa leikata. Pitäisi antaa edes mahdollisuus työllistymiseen, Haapanen sanoo.

– On ihan puppupuhetta, että halvalla saa ostettua hyvän ansiosidonnaisen, joka estää vastaanottamasta työpaikan. Meillä on kuitenkin yli 600 000 työnhakijaa ja avoimia työpaikkoja on noin 30 000. Haloo, Kantola huomauttaa.



Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.