Mainos

Pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle olisi tarkka paikka: Päädytäänkö lyhentämään työuria ennestään?

Ehdotus yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttämien päästämisestä eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkkeen ikärajaa saa sekä kannatusta että kritiikkiä. Asiantuntija on huolissaan siitä, että väliaikaisesta ratkaisusta ei enää päästäisi eroon.

Huomenta Suomen vieraana ollut Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto myöntää, että 60 ikävuoden jälkeen työllistyminen on erittäin vaikeaa. Hän on samaa mieltä ulkoministeri Timo Soinin kanssa siitä, että eläkkeen tarjoaminen ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille olisi inhimillinen ratkaisu.

– Monelle pitkäaikaistyöttömälle eläkkeelle jääminen olisi toimeentulon kannalta parempi ratkaisu. Samalla kyykyttäväksi koetut palvelut jäisivät pois. Näiden palveluiden resurssit voitaisiin käyttää muiden auttamiseen.

Jäisikö tilapäinen eläkejärjestely vakinaiseksi?

Kauton mukaan on siis useita syitä kannattaa edellämainittua tilapäistä eläkeratkaisua. Ongelma on kuitenkin siinä, pysyykö järjestely tilapäisenä, kuten se tarkoitus olisi.

Kautto nostaa esimerkiksi vuonna 1971 alkunsa saaneen, nyt jo historiaan jääneen työttömyyseläkkeen: työttömyysturvalla olon jälkeen ikääntynyt ihminen saattoi saada työttömyyseläkettä ennen vanhuuseläkettä.

– Tämä sai aikaan sen, että ihmiset jäivät jopa 50 vuoden iässä eläkkeelle. Tämä oli erittäin kallis ratkaisu, joka oli tarkoitettu määräaikaiseksi, mutta josta oli lopulta todella vaikea päästä eroon.

Työministeri Jari Lindströmin (ps.) ehdotus yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämisestä kertarysäyksellä eläkkeelle aiheuttaisi STT:n teettämän laskelman mukaan valtiolle vajaan 60 miljoonan euron nettokustannukset.

Lisäksi pitkäaikaistyöttömien aiempi eläke voi olla hankala rajata.

– Yksi vaikea asia on se, keitä tämä mahdollisuus koskisi. Harkitaanko asiassa vain ikää, vai myös työttömyysvuosia? Meneekö eläkkeelle vahingossa sellainen, joka voisi kuitenkin työllistyä? sanoo Kautto.

Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä

Kauton mukaan monissa muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea edellä ikääntyneiden työllistämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.

– Tähän on monia syitä. Osaltaan ikääntyneiden työllisyyteen on Ruotsissa vaikuttanut tämä "first in, last out"-ajattelu, jossa pitkäaikaisella työntekijällä on parempi suoja kuin uudella.

Suomessa ikääntyneiden työttömyys koskee Kauton mukaan erityisesti miehiä. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2014 ikääntyneiden naisten työllisyysaste on Suomessa hyvin korkea verrattuna muihin EU-maihin. Suomessa 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 60,5 prosenttia vuonna 2013. Miehillä ikääntyneiden työllisyys on EU-maiden keskitasoa.

Eläkemahdollisuus saattaa lyhentää työuria entisestään

EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk huomauttaa, että eläkemahdollisuus myös vaikuttaa siihen, kuinka kauan ihmiset odottavat työskentelevänsä.

– Johtamisessa, niin ihmisten henkilökohtaisessa ohjaamisessa kuin yrityksen johdossa, on tärkeää hallita odotuksia. Se tarkoittaa sitä, kuinka pitkän työuran odotamme tekevämme.

Jos työntekijä on itse asennoitunut siihen, että eläkkeelle pitää siirtyä 60-vuotiaana, niin todennäköisyyskin siihen Schugkin mukaan kasvaa.

– Tarvitsemme pidempiä työuria Suomessa. Tämä toki kuulostaa paradoksaaliselta tilanteessa, jossa työttömiä on paljon. Mutta demografiamme vuoksi tarvitsemme enemmän työntekijöitä tukemaan yhä useampia eläköityviä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.