Mainos

Pohjoismaat kärjessä naisiin kohdistuvassa väkivallassa – "Ei yllätä"

Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan määrä on järkyttänyt asiantuntijoita. Suomi on EU:n vertailussa toisella sijalla väkivallan määrässä - enemmän väkivaltaa kokevat vain tanskalaiset naiset.

– Täytyy sanoa, että nämä ovat hälyttäviä lukuja, mutta eihän tämä uutta tietoa ole. Meillä kansalliset uhritutkimukset kertovat tästä samasta asiasta, kertoo Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tiina Oikarinen.

Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisnaisista on kokenut joko fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Luvussa ei ole mukana henkistä väkivaltaa kokeneita naisia. 

Istanbulin sopimus

Istanbulin sopimus on Euroopan Neuvoston luonnostelema yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Sen tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, uhrien suojeleminen sekä väkivallantekijöiden saattaminen syytteeseen.

Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jo vuonna 2011, mutta ei ole vielä ratifioinut sitä. Sopimus astuu voimaan, kun 10 maata ratifioi sen.

Suomen edellä vertailussa on ainoastaan Tanska, jossa 52 prosenttia naisista on kokenut väkivaltaa. Kolmantena listalla on Ruotsi (46 prosenttia).

– Tänään on mietitty paljon sitä, miksi Pohjoismaat ovat kimpassa tässä kärkipäässä. Ajattelen, että Suomessa tutkimushaastatteluja pidetään luotettavana metodina, ja ihmiset uskaltavat kertoa anonyymisti kokemuksiaan. On mahdollista, että jossain maassa ihminen ei jostain syystä halua kertoa kokemaansa väkivaltaa, kertoo Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen.

Aaltonen uskoo, että jokainen suomalaisnainen, joka on tutkimuksessa kertonut kokevansa väkivaltaa, on puhunut totta. Amnestyn Oikarisen mukaan suomalainen myytti tasa-arvoisuudesta vaikeuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumista.

 

Väkivalta maksaa yhteiskunnalle

Viime joulukuussa eduskunta lisäksi budjettimietintään lausuman, joka velvoittaa hallituksen takaamaan Istanbulin sopimuksen edellyttämät resurssit. Julkistettujen arvioiden mukaan sopimuksen toteuttamiseen kuluisi vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.

Amnesty tyrmää summan hyvinkin ”maltilliseksi”. Järjestön mukaan esimerkiksi vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan pelkästään lähisuhdeväkivallan kustannukset ovat yhteiskunnalle 90 miljoonaa euroa.

– Eikä tuo tieto ei ole tätä päivää, koska tutkimus on tehty yli 10 vuotta sitten. Norjassa puolestaan on arvioitu lähisuhdeväkivallan kustannukset noin 600-800 miljoonaan euroon vuosittain. Siihen nähden 40 miljoonaa euroa kuulostaa maltilliselta. Vaadin, että hallitus ottaa asian tosissaan ja takaa sen rahoituksen kehysneuvotteluissa, Oikarinen sanoo. 

– Suomi toimii muun muassa vahvasti YK:ssa naisten väkivaltaa vastaan. Myytti Suomesta tasa-arvon mallimaana on vaikeuttanut tämän asian vakavasti ottamista niin, että hallitus oikeasti ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla voitaisiin auttaa väkivaltaa kokeneita naisia, Oikarinen sanoo.

Oikarinen peräänkuuluttaa useaan otteeseen Istanbulin sopimusta, jonka toimenpiteillä voitaisiin tehdä väkivallan vastaista työtä.

Oikeusministeri: Tarvitaan asennemuutosta

Oikeusministeriö kaipaa asennemuutosta. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa aivan liian yleistä. Hän on kuitenkin tyytyväinen hallituksen jo tähän mennessä aikaansaamiin tuloksiin. 

– Tärkeää on myös todeta, että vaikka puutteet lainsäädännössämme on tärkeätä paikata, niin emme pelkällä lainsäädännöllä pysty poistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vielä tärkeämpää olisi, että pystyisimme luomaan asennemuutoksen, jotta miehillä, jotka ovat taipuvaisia väkivaltaan, kokisivat, että heillä on muita tapoja ratkaista ongelmiaan, kertoo oikeusministeri Henriksson.

Suomen lainsäädännössä on viime vuosina tehty useita rikoslain muutoksia, jotka tähtäävät naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen. Vuonna 2011 muutettiin perhesuhteessa tapahtunut lievä pahoinpitely virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lisäksi seksuaalirikosten rangaistuksia ankaroitettiin merkittävästi vuonna 2011.

Tämän vuoden alusta tuli voimaan vainoamista koskeva rangaistussäännös. Lisäksi parhaillaan on vireillä lainmuutos, jonka myötä muun muassa lisättäisiin rikoslakiin uusi rangaistusäännös seksuaalisesta häirinnästä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.