Mainos

Poliisi jokamiehen kiinniotoista: Verekseltään toimiminen sallitua – voimakeinot voivat viedä oikeuteen

Poliisi ei ole varauksettoman innoissaan tavallisten kansalaisten ryhtymisestä nappaamaan rikoksesta epäiltyjä tai estämään esimerkiksi myymälävarkauksia. Asia on puhuttanut taas sen jälkeen, kun kaupan kassa otti pitsavarkaalta saaliin takaisin voimaa käyttämällä.

Jokainen kansalainen voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni, vaikka kiinniottaja ei olisikaan viranomainen. Voimakeinojen käyttö on kuitenkin arvioitava tilanteen mukaan.

– Aikaisempi "jokamiehen kiinniotto-oikeus" on nykyään "yleinen kiinniotto-oikeus", ja se löytyy pakkokeinolain luvusta kaksi. Periaatteessa jokainen saa ottaa verekseltään rikostilanteesta epäillyn kiinni, kertoo tutkinnanjohtaja, komisario Toni Uusikivi.

– Sen jälkeen epäilty tulee luovuttaa mahdollisimman pian poliisin käsiin.

Lainkohtaa sovelletaan, jos rikoksesta voisi seurata vankeutta tai rikos on esimerkiksi lievä pahoinpitely, näpistys tai autovarkaus.

Omenavarasta ei saa ampua

Kiinniottokeinojen kanssa kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa ja tervettä järkeä.

FAKTA:
Pakkokeinolaki 2. luku

2 § Yleinen kiinniotto-oikeus

Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle.

3 § Voimakeinojen käyttö

Jos kiinniotettava yleisen kiinniotto-oikeuden käyttämisen yhteydessä tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

– Nämä ei ole mitenkään yksiselitteisiä asioita. Keinojen tulee olla suhteessa epäiltyyn rikokseen, kiinniotettavaan ja tilanteeseen muutenkin.

– Aina näin ei käy, ja sitten puidaan oikeudessa, onko jompikumpi osapuoli syyllistynyt esimerkiksi pahoinpitelyyn. Yleissääntöinä voidaan sanoa että maalaisjärkeä saa käyttää, ja vanhaa sanontaa siteeraten: "Omenavarasta ei saa ampua", Uusikivi kuvailee. 

Usein sanominen riittää

Uusikivi suositteleekin kokeilemaan pelkkää läsnäoloa ja painokasta puhetta.

– Usein ihan pelkkä läsnäolo ja vakuuttava sanominenkin riittää eikä mitään käsikähmää tarvita. Jos vaikkapa myyjä on ongelmissa näpistelijän kanssa, voi toinen asiakas mennä paikalle ja sanoa epäillylle että sinä et mene mihinkään, sinut on otettu kiinni näpistyksestä epäiltynä.

– Varsin usein tällainenkin tehoaa etenkin jos paikalla on useampia ihmisiä, Uusikivi sanoo ja lisää, että pelkkää puhetta poliisikin yleensä käyttää hyvällä menestyksellä. 

Jos käsikähmään mennään, tilanteet voivat nopeasti yltyä vakavammiksi, ja myöhemmin oikeus joutuu arvioimaan onko kiinniottaja käyttänyt liiallista voimaa tai syyllistynyt pahoinpitelyyn.

Toisaalta myös myymälävarkaan tuomio voi koventua: pienestä näpistyksestä alkanut tilanne voidaan oikeudessa tulkita ryöstöksi, jos siihen on liittynyt jonkinlainen yhteenotto. 

"Facebook-tuomio" epäilyttää

Pasilan Ratiksen K-kauppias on ottanut kovat keinot käyttöön myös sosiaalisessa mediassa varkaita vastaan. Kaupassa kerrotaan näyttävällä kyltillä että "Näpistämällä tai varastamalla hyväksyn, että kuvani julkaistaan Facebookissa ja valituissa lehdissä".

Kauppiaan mukaan linja on todella tehonnut myymälävarkauksiin.

K-kauppiaan käyttöön ottama tapa julkaista tekijöiden kuvia ja turvakameravideoita saa silti poliisin mietteliääksi. 

– Tähän on vaikea sanoa mitään varmaa, asiasta ei oikein ole vielä oikeuskäytäntöä. Toki on niin, että rikos ei ole yksityisasia, mutta se ei välttämättä vielä tarkoita että kuvat saisi julkaista. Jos tekijä kokee yksityisyytensä tai kunniansa loukatuksi, se voitaisiin joutua ratkaisemaan oikeudessa, Uusikivi toteaa.

Ongelmia voi tulla esimerkiksi, jos oikeus ei olekaan kuvien julkaisijan kanssa samaa mieltä epäillyn syyllisyydestä. Silloin julkaistujen kuvien avulla tehty "facebook-lynkkaus" voisikin käydä kunnianloukkauksesta. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.