Mainos

Poliisille paremmat edellytykset selvittää törkeitä rikoksia

Oikeusministeriön mukaan poliisin edellytyksiä selvittää törkeitä rikoksia parannetaan. Uudistuksella helpotetaan erityisesti suunniteltujen, ammattimaisten rikosten tutkintaa. Lisäksi tehostetaan rikoksella saadun hyödyn jäljittämistä ja poisottamista.

Rikosten tutkintaa säänteleviin esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin tehdään uudistuksessa lukuisia muutoksia. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset tulemaan voimaan 1.1.2004.

Poliisin käyttämiä pakkokeinoja rikosten selvittämisessä ovat muun muassa pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä, henkilöön kohdistuva etsintä, tekninen kuuntelu, telekuuntelu ja televalvonta.

Teknisellä kuuntelulla tarkoitetaan keskustelun tai viestin kuuntelemista tai tallentamista salaa teknisen laitteen avulla. Telekuuntelulla tarkoitetaan teleliittymään tulevan tai siitä lähtevän viestin kuuntelua tai tallentamista salaa viestin sisällön selvittämiseksi. Televalvonnan avulla puolestaan selvitetään, minne tietystä liittymästä on soitettu ja mistä siihen on tullut puheluja sekä puhelujen ajankohta ja kesto.

Asuntoa voidaan poikkeuksellisesti kuunnella törkeimmissä rikoksissa

Uudistuksista periaatteellisesti merkittävimpiä on teknisen kuuntelun soveltamisalan laajentaminen niin, että sitä voidaan eräissä törkeimmissä rikoksissa kohdistaa myös vakituiseen asumiseen tarkoitettuun tilaan, jossa rikoksesta epäilty todennäköisesti asuu tai oleskelee.

Teknisellä kuuntelulla loukataan yksityisyyttä enemmän kuin telekuuntelulla. Siksi teknisen kuuntelun käytölle tulee asettaa erityisiä edellytyksiä. Asuintilojen tekninen kuuntelu sallitaan vain laissa mainituissa törkeissä rikoksissa, esimerkiksi törkeissä huumausainerikoksissa. Törkeidenkään talousrikosten tutkinnassa teknistä kuuntelua ei voi käyttää. Teknisen kuuntelun käyttö edellyttää, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa, jos käytettäisiin rikoksesta epäillyn ja muiden oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja.

Nykyisten säännösten mukaan teknistä kuuntelua saa kohdistaa törkeästä rikoksesta epäiltyyn vain hänen ollessaan julkisella paikalla tai sellaisessa tilassa, jota ei käytetä vakinaiseen asumiseen (esimerkiksi hotellihuoneessa) tai vankilassa.

Asuintiloihin kohdistettavan teknisen kuuntelun tarvetta lisää se, että telekuuntelun tutkinnallinen teho heikkenee, kun rikolliset oppivat ottamaan huomioon telekuuntelun mahdollisuuden esimerkiksi puhelinviestinnässään.

Julkinen asiamies valvomaan kuunneltujen etua

Asuintilaan kohdistettavasta teknisestä kuuntelusta päättää käräjäoikeus. Sen tulee teknisen kuuntelun lupaa käsitellessään määrätä julkinen asiamies valvomaan rikoksesta epäillyn ja muiden kuuntelun kohteeksi mahdollisesti joutuvien etuja.

Julkisena asiamiehenä voi toimia julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Asiamies ei saa olla yhteydessä henkilöön, johon kuuntelu kohdistuu.

Telekuuntelu voi kohdistua myös tiettyyn laitteeseen

Voimassa olevan lain mukaan telekuuntelu- ja televalvontalupa koskee tiettyä teleliittymää. Uudistuksen voimaan tultua lupa voi koskea myös tiettyä puhelinlaitetta. Muutos on tarpeen, koska rikoksesta epäilty saattaa harhauttamistarkoituksessa käyttää matkapuhelimessa eri henkilöiden nimissä olevia tai nimettömiä liittymäkortteja.

Poliisi saa lisäksi nykyistä paremmat mahdollisuudet sähköpostiviestien tarkkailemiseen. Telekuuntelu- ja televalvontalupa voi jatkossa koskea myös tiettyä teleosoitetta, joka voi olla esimerkiksi sähköpostiosoite, tietokoneen Internet- eli ip-osoite taikka käyttäjätunnus. Nykyisinkin poliisi voi saada luvan tarkkailla sähköpostiviestejä, mutta lupa koskee vain tiettyä liittymää, jolloin viestien tarkkailu on käytännössä vaikeaa tai mahdotonta.

Telekuuntelun käyttöalaa laajennetaan törkeisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin, törkeisiin vahingontekoihin sekä erityisen törkeisiin ja suunnitelmallisiin talousrikoksiin. Nykyisin telekuuntelua voidaan käyttää mm. törkeiden huumausainerikosten, törkeiden väkivaltarikosten ja törkeän kiristyksen selvittämisessä.

Telekuuntelu ja televalvonta edellyttää tuomioistuimen lupaa.

Televalvontalupa voi koskea myös matkaviestimien sijaintia

Säännöksiä selvennetään siten, että televalvontalupa voi koskea myös matkaviestimien sijaintitietojen hankkimista. Tutkittaessa muun muassa rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta taikka huumausainerikosta poliisi voi saada tiedon esimerkiksi rikoksentekopaikan läheisyydessä oletetulla rikoksentekohetkellä olleista matkapuhelimista. Edellytyksenä on, että tietojen saamisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Poliisi saa oikeuden suorittaa televalvontaa myös tutkittaessa paritusrikoksia.

Pidättämisen ja takavarikon edellytyksiä lievennetään

Eräiden pakkokeinojen käytön edellytyksiä lievennetään. Rikoksesta todennäköisin syin epäillyn henkilön pidättäminen tai vangitseminen on mahdollista jo silloin, jos on syytä epäillä hänen lähtevän pakoon, vaikeuttavan asian selvittämistä tai jatkavan rikollista toimintaansa. Pako- tai muun epäilyn ei siten tarvitse perustua todennäköisiin syihin kuten nykyisin. Edelleen on kuitenkin oltava todennäköistä, että kyseinen henkilö on syyllistynyt tutkittavaan rikokseen. Muutoksen tarkoituksena on muun muassa turvata vastaajan paikallaolo oikeudenkäynnissä.

Samalla tavoin lievennetään edellytyksiä suorittaa kotietsintä rikoksesta epäillyn luona sekä edellytyksiä määrätä omaisuutta hukkaamiskieltoon tai ottaa sitä vakuustakavarikkoon. Muutoksella estetään hukkaamiskielto- ja vakuustakavarikkohakemusten käsittelyn tarpeeton pitkittyminen tuomioistuimessa.

Eduskunta edellyttää lausumassaan, että uuden hukkaamiskielto- ja takavarikkosäännöksen soveltamiskäytäntöä seurataan ja ryhdytään tarvittaessa toimiin vahingonkorvaussäännösten uudistamiseksi aiheettomia vakuustakavarikkoja silmällä pitäen.

DNA-tunnisteista apua törkeiden rikosten selvittämiseen

Henkilönkatsastuksella tarkoitetaan ruumiiseen kohdistuvaa tutkimusta, esimerkiksi verinäytteen ottamista. Nykyisin henkilönkatsastus voidaan kohdistaa vain siihen, jota todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta. Jatkossa henkilönkatsastus voidaan kohdistaa myös sellaiseen rikoksesta epäiltyyn, jota ei voida todennäköisin syin epäillä rikoksesta. Edellytyksenä on, että voidaan erittäin pätevin perustein olettaa henkilönkatsastuksella saatavan selvitystä rikoksesta.

Lisäksi DNA-tunnisteen määrittämiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus voidaan poikkeuksellisesti tehdä sellaiselle henkilölle, jota ei epäillä tutkittavana olevasta rikoksesta. Tämä on kuitenkin mahdollista vain tutkittaessa sellaisia rikoksia, joista säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta ja jos DNA-tunnisteen määrittämisellä on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa, jos käytettäisiin tutkittavan oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja.

Käytännössä menettely voi tulla kysymykseen törkeiden väkivalta- tai seksuaalirikosten selvittämisessä. Eräissä tapauksissa saattaa olla tarpeen ottaa verinäyte DNA-tunnisteen määrittämiseksi niin suurelta ihmisjoukolta, ettei ketään yksittäistä henkilöä voida pitää rikoksesta epäiltynä. Esimerkiksi seksuaalimurhia on ulkomailla selvitetty määrittämällä kokonaisen yhdyskunnan kaikkien aikuisten miesten DNA-tunnisteet.

DNA-tunnisteiden tallettaminen

Rikoksesta epäillyn DNA-tunniste saadaan määrittää ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. DNA-tunnisteita voidaan käyttää toisaalta rikoksesta epäillyn henkilön sitomiseen tiettyyn rikokseen ja toisaalta poliisin rekisterissä olevien DNA-tunnisteiden ja rikospaikkatutkinnassa tehtyjen DNA-määritysten vertailuun.

Nykyisin DNA-tunniste voidaan määrittää ja tallettaa poliisin rekisteriin, jos epäillylle on rikoksen tutkinnan aikana tehty henkilönkatsastus ja rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta, sekä kun henkilö on tuomittu eräistä laissa mainituista törkeistä rikoksista. Nykyistä järjestelmää muutetaan, koska se on sattumanvarainen ja rajoittaa turhaan DNA-tunnisteiden käyttöä rikostutkinnassa.

Eduskunta edellyttää lausumassaan, että hallitus selostaa vuotta 2005 koskevassa hallituksen toimenpidekertomuksessa, millä tavoin uudet pakkokeinovaltuudet ovat edistäneet yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta ja onko pakkokeinojen kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksien suoja riittävä.

Ryhmätunnistamisesta säännös lakiin

Poliisin toimittaman esitutkinnan tavoitteeksi säädetään nykyistä selvemmin myös rikoksella saadun omaisuuden palauttamismahdollisuuksien selvittäminen. Uutta on, että asianosaisia ja todistajia voidaan kuulustella asioista, jotka liittyvät rikoksella viedyn omaisuuden sijaintiin, omaisuuteen myöhemmin kohdistuneisiin toimiin taikka rikoksentekijän varallisuusoloihin. Näillä kysymyksillä on merkitystä arvioitaessa mahdollisuuksia rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi

Lakiin otetaan uusi säännös ryhmätunnistamisen järjestämisestä. Sillä tarkoitetaan rikoksentekijän tunnistamiseksi järjestettävää tilaisuutta, jossa epäilty sijoitetaan vertailuhenkilöiden kanssa riviin todistajan nähtäville. Kuka tahansa voidaan velvoittaa saapumaan vertailuhenkilöksi, jos se on tärkeää rikoksen selvittämiseksi. Vertailuhenkilö voi kuitenkin kieltäytyä osallistumasta tunnistamistilaisuuteen, jos siitä aiheutuu hänelle kohtuutonta haittaa.

Lapsen kertomus tulee videoida

Lapsen esitutkinnassa antama kertomus tulee tallentaa myös videolle. Näin voidaan välttää se, että esimerkiksi seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta lasta olisi pakko kuulla uudestaan oikeudenkäynnissä. Rikoksesta epäillylle varataan esitutkinnassa mahdollisuus esittää kysymyksiä lapselle. Kuulustelija voi määrätä, että kysymykset on esitettävä hänen välityksellään.

Laissa nykyisin olevaa kieltoa toimittaa kuulustelu yöllä täsmennetään. Kielto koskee kello 22 - 07 välistä aikaa (nykyisin kello 21 - 06), mutta kuulustelua saa jatkaa kello 22:n jälkeenkin, jos kuulusteltava sitä haluaa. Samoin kuulustelun saa suorittaa yöllä, jos kuulusteltava on tavattu rikospaikalta ja kuulustelun kestoaika on lyhyt.

Rikoksesta epäiltynä kuulustellulle pitää ilmoittaa esitutkinnan lopettamisesta, kun häntä ei enää epäillä rikoksesta. Ilmoitus on tehtävä myös asianomistajalle.

Rikoksesta epäillyn avustajana esitutkinnassa toimivan henkilön kelpoisuusvaatimuksia täsmennetään. Avustaja ei saa samassa jutussa avustaa useita epäiltyjä, jos se voisi merkittävästi vaikeuttaa asian selvittämistä. Kielto estää sen, että epäiltyjen kuulustelukertomukset muodostuisivat totuutta vastaamattomalla tavalla yhteneväisiksi.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.