Mainos

Presidentti Ahtisaari: Suomen haettava Nato-jäsenyyttä Ruotsin ohi – "Minä jättäisin ruotsalaiset"

Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä ennen Ruotsia. Ahtisaari sanoo myös, että kansalaisia johdetaan harhaan Suomen ulkopolitiikkaa koskevassa keskustelussa.

Presidentti Martti Ahtisaari hoputtaa tuoreessa kirjassa Suomea hakemaan Nato-jäsenyyttä Ruotsin päätöstä odottamatta.

– Minä jättäisin ruotsalaiset. Tekisin saman heille, minkä he tekivät meille EU-prosessin aikana, Ahtisaari sanoo tänään julkaistussa Miten tästä eteenpäin -kirjassa.

Ahtisaari viittaa vuoteen 1990, jolloin Ruotsi haki EU:ta edeltäneen EY:n jäsenyyttä. Ruotsi oli luvannut kertoa mahdollisesta hakemuksesta etukäteen Suomelle, mutta näin ei tehty.

Martti Ahtisaari USA:n suurlähetystön itsenäisyyspäiväjuhlissa 16.6.2016

Pitkän linjan diplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi ei pidä Ruotsin ohittamista Nato-asiassa realistisena.

– Meneminen ennen Ruotsia on mahdotonta poliittisesti, utopiaa, Iloniemi toppuuttelee kirjassa.

Viime keväänä julkaistussa Suomen Nato-selvityksessä todetaan, että Suomen kannattaa tehdä Natoa koskevat päätökset nimenomaan yhdessä Ruotsin kanssa.

“Kansalaisia johdetaan harhaan”

Presidentti Ahtisaari painottaa kirjassa Suomen asemaa läntisenä demokratiana. Ahtisaaren mielestä Suomen oikea suunta on lännessä.

– Sen pitäisi olla selvä, mutta se ei silti ole sitä aina. Ei maailmalla – ja kansalaisia johdetaan harhaan myös maan sisäisissä keskusteluissa. Puolueettomuushöpinä jatkuu, Ahtisaari sanoo.

Puolueettomuushöpinällä Ahtisaari viittaa puheisiin, joiden mukaan Suomi olisi sotilasliittoihin kuulumattomana puolueeton maa.

– Meillä on merkittäviä vaikuttajia, joiden on vaikea hyväksyä edes sitä, että Suomi on läntinen demokratia eikä mikään puolueeton maa. Onko tässä maassa täysin mahdotonta saada yhteisymmärrystä edes siitä? Ahtisaari manaa.

Miten tästä eteenpäin -kirjan tekijät

Martti Ahtisaari (s. 1937) oli tasavallan presidentti vuosina 1994-2000. Hän on presidenttikautensa jälkeen toiminut rauhanneuvottelijana ja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.

Jaakko Iloniemi (s. 1932) on diplomaatti, suurlähettiläs ja talousvaikuttaja, joka on toiminut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana 1990-2000.

Tapani Ruokanen (s. 1951) on pappi ja journalisti. Hän on toiminut muun muassa Suomen Kuvalehden päätoimittajana vuosina 1996-2014. Ruokanen oli kokoomuksen ehdokas kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Sotilaiden rehellisyys hämmästyttää

Miten tästä eteenpäin -kirjaan on koottu presidentti Ahtisaaren, ministeri Iloniemen ja journalisti Tapani Ruokasen keskusteluja.

Kolmikko on yksimielinen siitä, että Suomi ei ole puolueeton eikä myöskään sitoutumaton: EU:n jäsenyys on voimakas sitoutuminen länteen, ja lisäksi Suomi on sotilaallisesti sidoksissa Yhdysvaltoihin.

– Puolustusvoimien tilanteen hyvin tuntevien kanssa keskustellessa kuulee, ettemme pystyisi taistelemaan montaakaan viikkoa ilman amerikkalaisia aseita ja asetoimituksien lisäämistä, Jaakko Iloniemi sanoo.

Ahtisaaren mukaan Yhdysvaltoihin liittyvät sidokset ovat tulleet hämmästyttävän julkisiksi.

– Koskaan aiemmin sotilaat eivät ole olleet yhtä rehellisiä kuin nyt, alkaen puolustusvoimain komentajasta. On hämmästyttävää, miten suoraan näistä asioista voi nykyään puhua, Ahtisaari toteaa.

“Suomettuminen jatkuu”

Iloniemen, Ahtisaaren ja Ruokasen mielestä Suomessa mielistellään edelleen Venäjää ja tavoitellaan myös valtaa itänaapurin avulla.

– Irtautuminen EU:sta ja jättäytyminen harmaalle vyöhykkeelle Venäjän kylkeen voisi olla edullista joillekin valtapyrkimyksille, Ruokanen summaa.

Kolmikon mukaan Suomi toimi YYA-aikoina Neuvostoliiton kanssa olosuhteiden vaatimalla tavalla.

– Tulimme kunnialla ulos tuosta ajasta. Siksi harmittaakin se, että suomettuminen jatkuu, Ahtisaari sanoo. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.