Mainos

Presidentti Niinistö: Ääripäät käyvät nyt Nato-keskustelua

Suomessa käydään nyt avointa keskustelua turvallisuudesta, sanoo presidentti Sauli Niinistö maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa.  

Hänen mukaansa kiivainta keskustelua käyvät pienet ääripäät, joilla on täysin vastakkaiset lähtökohdat.

Niinistön mukaan on niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon nyt jos koskaan. Toinen ääripää on puolestaan ne, joiden mielestä Suomen ei pitäisi liittyä Natoon koskaan.  

Niinistö sanoi, että enää ei voi luulla elävänsä maailmassa, jossa ristiriidat sovitellaan rauhanomaisesti ja jossa yhteisesti sovittu ja kansainvälinen oikeus painavat.

– Olemme saaneet tämän kokea myös Euroopassa viime vuosina. Olemme vaalineet ajatusta vakauden kehästä ympärillämme, mutta tuo kehä on pahasti säröillä.

– Joidenkin ratkaisu on silmien ummistaminen. Mutta ei se maailmasta pahaa poista. Uhkat ja ongelmat jäävät paikoilleen, vahvistuvatkin.

Niinistön mukaan alati muuttuvassa tilanteessa täydellistä turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa. Omaa turvallisuusasemaa voi kuitenkin monin tavoin vahvistaa.

Kaikki Venäjästä

Presidentti nosti puheessaan esiin Venäjästä käydyn keskustelun. Niinistön mukaan enää ei olisi syytä pohtia, saako Venäjästä sanoa vapaasti.

Niinistön mukaan Suomi on tuominnut niin Krimin, Ukrainan ja Syyrian tapahtumatkin. Myös eduskuntavaalien alla puhuttiin todela paljon Venäjän toimistaja ja luotiin kaikki mahdolliset skenaariot Suomen suuntaan.

– Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä.

– Minua huolettaa tässä ihan eri ilmiö, nimittäin pahan arkipäiväistäminen. Jos hyökkäystä ja sotaa käydään paperilla päivittäin, niin se tulee lähelle - ajatuksiin. 

Niinistö kertoo myös, että Suomen läntinen sotilasyhteistyö on paljon laajempaa kuin aiemmin ja sitä tullaan jatkamaan.   
– Suomi harjoittaa tätä sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.  

Hänen mukaan Suomen ei tule lietsoa vastakkainasettelua, vaan vähentää sitä. – Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.