Mainos

"Presidentti" Veeti Viitamäki kätteli 500 vierasta – näin koululaiset viettivät Linnan juhlia

Itsenäisyyspäivästä on tullut monessa koulussa jopa joulu- ja kevätjuhlaa näyttävämpi. Monilla on esimerkkinä Linnan juhlat.

Itsenäisyyspäivää vietetään kouluissa entistä juhlavammin. Vaivaa nähdään sekä ohjelman että pukeutumisen vuoksi.

Joensuun Nepenmän ja Niinivaaran koulujen itsenäisyyspäiväennakkoa vietettiin perjantaina, ja toiveena oli juhlapukeutuminen. Lopputulos oli kirjava. Useimmat olivat jättäneet arkiset kouluvaatteet kotiin ja juhlassa nähtiin runsaasti kauniita asuja sekä tytöillä että pojilla.

Kättelyjonossa 500 vierasta

Ohjelma oli monipuolinen. Jo aamuvarhaisella oli lipunnosto pihamaalla. Koulun salissa tilaisuus alkoi Linnan juhlien tapaan kättelyllä. Veeti Viitamäki sai kunniatehtävän olla pomona.

– Miten sinä tulit valituksi tähän presidentin virkaan?

– No kun ei oikein muut halunnu niin minä menin.

– Miltä se tuo presidentin homma vaikuttaa?

– Hyvältä, vois tehdä enemmänkin, Veeti veisteli.

Ella Joutjärvestä tuli presidentin puoliso lähinnä opettajan päätöksellä.

– Kättely on nyt ohi, koskeeko ranteeseen?

– Joo koskee, se oli vähän nopeeta.

Valssi parasta, eikun poloneesi

Kättelyn jälkeen koulun henkilökunta vetäisi Finlandian ja sitten laulettiin yhdessä Maamme laulu ja modernimpi Kuudes joulukuuta. Lopuksi tanssittiin kuten kunnon iltamissa konsanaan.

Juhlapoloneesi kesti kymmenkunta minuuttia, sitten pari valssia ja loppukevennyksenä letkajenkkaa.

Roope Räty oli käynyt äitinsä kanssa hankkimassa siniseen paitaan ja solmioon sointuvat mustat housut ja liivin.

– Mikä oli juhlissa parasta?

– Varmaan tuo valssi.

– Sinä olet valssimiehiä?

– No joo, en ole ennen tanssinut. Kolme kertaa taisin keretä harjoituksissa käymään, Roope naureskeli.

Elias Rouvali tanssitti Fiia Jääskeläistä ja antoi itselleen suorituksesta arvosanan ysi miinus.

– Mikä näistä tansseista kiinnosti sinua eniten?

– No ei nyt oikein mikään, mutta ehkä se poloneesi oli kivoin, Elias pohti.

Kenkävalinta on niin vaikea

Nepenmäen ja Niinivaaran ala-asteen koulujen yhteinen itsenäisyyspäivän ponnistus 500 oppilaalle piti hoitaa kahdessa kattauksessa, muuten tanssiminen olisi ollut samanlaista nojailua kuin siellä Linnassakin.

Iida Wasenius ja Emma Hirvonen olivat valinneet asunsa huolella.

– Mulla oli mekko valmiina. Tietysti piti olla juhlava ja sitten kengät oli tosi tärkeet mulle. Meni kauan miettiessä, että mitkä kengät laittaa, Iida kertasi valintoja ja esitteli mustia avokkaitaan.

Emmalla oli useampia pukuja ja valinta niiden välillä oli vaikeaa. Lopulta hän päätyi hameeseen ja hartiahuiviin.

– No tää on minusta ihan sopivan juhlallinen tähän tilanteeseen.

– Minä ainakin halusin valkosen puvun, Fiia totesi varmana.

– Onko siinä hyvä tanssia?

– On. Seuraavan kerran käytän tätä varmaan joulujuhlassa.

Kavaljeerit karkasivat

Juhlan päättänyt Letkis oli monille jo vapauttava tanssi juhlavan poloneesin ja vähän kankean valssin jälkeen.

– Letkajenkka oli parasta. Me ollaan harjoiteltu sitä jo eka luokalta alkaen, Emilia Kareinen kertoi.

Mandi Ekman oli samaa mieltä.

– Kaikki tanssit olivat täällä parasta ja se, että tällaista juhlapäivää vietetään meidänkin koulussa.

Iida ja Emma joutuivat pyörimään tanssilattialla tyttöparina jo valssista alkaen.

– Meidän parit lähti pois, niin me nyt tanssitaan kahdestaan.

– Harmittaako?

– Ei nyt silleensä, tytöt vähättelivät kavaljeerien häviämistä. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.