Mainos

Professori Kekkonen: Lisää keskustelua presidentin valtaoikeuksista

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen hämmästelee keskustelua tasavallan presidentin vallankäytöstä Suomen Pankin johtajanimityksen yhteydessä. Hänen mielestään nimityksen valtapoliittisista kysymyksistä ei ole sanottu sanaakaan. Liioin ei ole pohdittu sitä, mitä keskustelu kertoo maamme poliittisen kulttuurin tilasta.

-On ollut suorastaan tyrmistyttävää seurata, kuinka nöyrästi poliitikkojemme ylivoimainen enemmistö suhtautuu tasavallan presidentin tekemisiin. Kriittisissäkin puheenvuoroissa aina muistetaan sanoa se itsestäänselvyys, että lopullinen nimitysvalta on presidentillä, kummastelee Kekkonen STT:lle kirjoittamassaan artikkelissa.

Ihmetystä herättää myös ajatus, jonka mukaan presidenttihän tekee tietysti viime kädessä "oikean ja perustellun" ratkaisun. Kekkonen muistuttaa, että todellisuudessa kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekoittuvat oikeudellinen ja poliittinen harkinta väistämättä.

Mitä vaikeampi ja monimutkaisempi kysymys on käsiteltävänä, sitä varmempaa on, että voidaan perustellusti päätyä useisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Olennaista on tällöin päätösten huolellinen ja avoin perusteleminen. Sitä edellyttää avoin demokratiakin.

-Ottamatta kantaa Suomen Pankin nimitysasiassa poliitikkojen syrjäyttämiseen, voi esimerkiksi kysyä, millä ansioilla johtokuntaan valittu Pentti Hakkarainen sivuutti monet esillä olleet tohtori- ja professoritason hakijat, hän kysyy.

Kekkonen päätyy siihen, että viime kädessä kyse on tasavallan presidentin vallankäytöstä, teemasta, jonka käsittelyssä tuntuu hänen mielestään edelleenkin jatkuvan varovaisuuden traditio.

Linnan juhlat muovaavat presidentin imagoa


Olennaista nykyisessä tilanteessa näyttäisi Kekkosen mielestä olevan se, että suoraan kansanvaaliin siirtyminen presidentin vaalissa ja median mahdin kasvu ovat tosiasiassa antaneet uusia merkittäviä valttikortteja tasavallan presidentin käteen. Hän muistuttaa, että nämä valttikortit eivät käy ilmi Suomen perustuslaista tai muustakaan lainsäädännöstä. Liioin ei käynyt aikoinaan ilmi sekään, että Urho Kekkosen valtakaudella idänsuhteilla pönkitettiin presidentin sisäpoliittista asemaa.

-Kokemukset opettavat, että keskustelua ylimpien valtiollisten instituutioiden vallankäytöstä ei pitäisi typistää juridiikan alueelle, vaan tarkastelun näkökulman tulisi olla avarampi, hän kirjoittaa.

Vallankäytön uusiin keinoihin viittaa Kekkosen mielestä myös se, miten itsenäisyyspäivän juhlien kutsuvieraslista on nykyisen vaalijärjestelmän aikana muuttunut. Jo edellisen presidentin valtakaudella siirryttiin kutsupolitiikkaan, jossa "positiivista julkisuutta" edustavien TV-tähtien, taiteilijoiden ja urheilijoiden suhteellinen osuus kasvoi huimasti perinteisten "valtiollisen asemansa perusteella" kutsuttujen kustannuksella.
-Linnan vuotuinen spektaakkeli - joka lienee tasavalloissa ainutlaatuinen - muovaa ja tukee presidentin imagoa tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Vallan keinot ja selkänojat ovat muuttuneet, hän päättelee.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.