Mainos

Professori kummastelee hoppuilua lakon järjestämisessä: Tunteella mennään mukaan ehkä liikaakin

Työoikeuden professori ihmettelee palkansaajajärjestöjen varhaista reagointia hallituksen leikkauksiin.Useat kymmenet järjestöt ovat ilmoittaneet osallistuvansa perjantaina mielenosoitukseen, joka vastustaa hallituksen suunnittelemia työehtojen heikennyksiä.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen muistuttaa, että varsinaista esitystä hallituksen kertomista heikennyksistä ei ole kuitenkaan vielä tehty. Koskinen arvioi, että perjantaisilla mielenilmauksilla ja työnseisauksilla otetaan kantaa vasta lähinnä periaatteellisiin kysymyksiin.

– Tässä ei ole kyse omien työ- ja virkaehtosopimusten puolustamisesta vaan tulevaisuuteen suuntautuvasta työtaistelutoimenpiteestä. Varmaan monien yksittäisten ihmisten päätöksentekoa vaikeuttaa se, että vielä ei ole mitään hallituksen esitystäkään annettu.

Viime tiistaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että hallitus aikoo esittää muun muassa sairauspäivien korvaustason alentamista, ylityö- ja sunnuntaikorvauksien pienentämistä, arkipyhien muuttamista palkattomaksi ja lomien lyhentämistä. 

– Aivan varmasti hallituksen esityksessä tullaan tarkemmin miettimään näitä ja aivan varmasti tulee myös monia poikkeuksia pääsääntöihin. Tässä mielessä tämä on aika aikainen työtaistelu, Koskinen pohtii.

Lakkoon lähdetty tunteella mukaan

Työmarkkinajärjestöt ovat kehottaneet laajalla rintamalla jäseniään osallistumaan mielenilmaukseen perjantaina Helsingissä. Mielenilmauksella vastustetaan järjestöjen mukaan hallituksen päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja. Koskisen mukaan heikennykset ovat odotettavissa, kun päällä on lama. 

– Lama-aikana tapahtuu tällaisia heikennyksiä. Me emme ole tottuneet käsittelemään tällaisia heikennyksiä ja sen takia tunteella mennään mukaan, ehkä liikaakin. Kyllä nyt olisi paikallaan ennemminkin rauhallisesti jutella osapuolten kesken, Koskinen toteaa. 

Koskisen mukaan palkansaajapuolen mielenilmaus on aikainen siinäkin mielessä, että työehtosopimukset ovat vielä voimassa ja esitetyt uudistukset tulisivat aikaisintaankin voimaan vasta muutaman vuoden päästä. 

– Esimerkiksi vuosilomien osalta nämä esitetyt uudistukset toteutuvat myöhemmin. Vuosilomalaissa on lomamääräytymisvuosi ja vasta seuraavana kesänä sitten tulevat nämä muutokset. Eli vielä ensi kesä menee nykyisellä järjestelmällä ja vasta sitä seuraavaa kesää nämä muutokset voisi koskea. 

Koskinen uskoo, että palkansaajajärjestöjen tavoitteena on nyt todella laaja mielenilmaisu. Hän veikkaakin, että hallituksen esitys joudutaan katsomaan tarkasti läpi.

– Luulisin, että se hallituksen esitys joudutaan miettimään joka tapauksessa perusteellisesti, kun sitä lähdetään tekemään. Palkansaajapuolen esittämät argumentit ovat jo lainvalmistelijoiden tiedossa. Niitä kysymyksiä joudutaan lainvalmistellussa tarkemmin selvittämään, ja jos siellä havaitaan, että jotkut uudistukset olisivat perustuslain vastaisia, niin niitä ei sitten tulla tekemään.

Suomi Kreikan tielle?

Suomessa on viime vuosien aikana uutisoitu useaan otteeseen esimerkiksi laman syövereissä pyöriskelevän Kreikan työehtoheikennyksistä ja yleislakoista.

Professorin mukaan on Kreikassa on kuitenkin ollut paljon konkreettisimpia heikennyksiä esillä mitä nyt Suomessa. 

– Kreikassa on selkeästi ollut esityksiä ja tilanne on mielestäni ollut konkreettisempi kuin mitä nyt Suomessa. Näissä maissa on tehty paljon suurempia heikennyksiä työehtoihin mitä Suomessa ollaan nyt tekemässä. Uhkaavasti näyttää siltä, että Suomessa ollaan menossa saman tyyppiseen mielenilmaisuun, lakkoiluun kuin Kreikassa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.