Mainos

Psykiatrit ja läheiset tyrmäävät raiskatun avunpyynnön usein – psykoterapeutti: Karmivaa

Psykoterapeutti Maaret Kallio yllättyi ikävästi, kuinka usein psykiatrian ammattilaiset tyrmäävät seksuaalisesti hyväksikäytetyn ja väkivaltaa kohdanneen avunpyynnön.

Kallion Oon siellä jossain mun -kirja pohjautuu osin nettikyselyyn, johon vastasi 319 seksuaalista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa kokenutta suomalaista. Kirja kertoo siitä, miten ihmiset ovat toipuneet ja saaneet apua.

Jutun kursiivissa olevat tekstit ovat otteita haastateltavien kokemuksista.

– Se oli karmivaa luettavaa, kuinka usein ammattilaiset ja läheisetkin aiheuttavat tuplatrauman väkivaltaa kokeneelle. Niin moni ammattilainen on vielä tietämätön, miten tästäkin rankasta kokemuksesta voi toipua ja selvitä. Yllätyin siitä, miten ammattilaiset tyrmäävät avunpyynnöt.

Kun psykiatri ei osaa peittää ammattitaidottomuuttaan ja ihmettelee näkyvästi, että “mistähän tässä nyt on kyse”, tai “olisiko tässä joku ylireagointi kyseessä” luottamus kaatuu saman tien. Eräs psykologi taas ihmetteli haluani ryhtyä kokemusasiantuntijaksi kertomalla, miten tulen erittäin pahasti leimatuksi ja kaikki näkevät minut sen jälkeen ainoastaan “hyväksikäytettynä” ja “uhrina”. Koin tämän hirveänä aliarvioimisena, ja häpeän ja syyllisyyden aivan turhana korostamisena.

– Paljon on vielä työtä tehtävänä, sillä myös hätääntyneet läheiset toteavat liian usein: tällaista sattuu, kyllä tästä pääsee ohi tai ei kannata antaa teon rajoittaa mitään. Tämän sijaan läheisen tulisi pysähtyä, ottaa vastaan ja olla mukana rinnallakulkijana tavallisessa arjessa, opastaa Kallio.

Työterveyslääkärille yritin asiasta kertoa, mutta koin täydellisen torjumisen. Hän katsoi tilanteen hoituvan masennuslääkkeillä eikä ohjannut mihinkään saamaan keskusteluapua eikä myöskään uutta aikaa työterveyshuoltoon.

Kallio toteaa, että näista asiosta on alettu puhua vasta 80-luvulta lähtien.

– Mutta vieläkin liian usein kuulee sanottavan, että tällainen kokemus rikkoo koko elämän ja kaikki on loppu. Tai vaikka haet apua tästä ei voi selvitä! Tästä tekee vaikean se, että tässä yhdistyy kaksi tabua: seksuaalisuus ja väkivalta.

– Ammattilaiset kysyvät koulutuksissa minulta, että miten uhrin tunnistaa? Sitä ei voi yksiselitteisesti määritellä, koska oireet ovat moninaiset. Osa näistä nuorista on hyvin pärjääviä ja menestyviä, mutta heidän pahoinvointinsa on piilotettu syvälle ja se tulee esiin vain yön pimeydessä. Pahimmillaan se ilmenee jopa itsetuhoisuutena, kuvailee Kallio.

Hyvä toveri. Se, mitä sinulle on tehty, oli väärin. Se, miten olet käyttäytynyt, pukeutunut tai mitä olet sanonut, ei muuta tekoa tekemättömäksi eikä oikeaksi.

Vangit ja hyväksikäyttäjät saavat enemmän apua

Kallion mukaan nettikyselyyn vastanneet kokivat, että tekijät saavat paremmin apua kuin he.

– Monet vastaajista kokivat suoranaista raivoa tekijöitä kohtaan, joita autetaan vankiloissa monin eri tavoin. Heille on tukena erilaisia ammattilaisten kehittämiä ohjelmia. Eräskin nainen sanoi, harkitsevansa rikoksen tekemistä, jotta pääsisi vankilaan avun piiriin.

– Psykoterapeuttina olen iloinen siitä, että vastaajien kommentoissa psykoterapia koetiin myönteiseksi ja hyväksi. Sieltä saatiin apua. Mutta meiltä puuttuu vieläkin matalan kynnyksen paikkoja, joihin voi hakeutua. Ongelmia on erityisesti pienillä paikkakunnilla, jossa psykologi voi olla oma sisko ja tekijä tunnettu kuntavaikuttaja.

Sen huomasin, että ammattiavun saaminen ei ollut helppoa. Käytin tunteja jonottaessani palveleminen puhelimiin ja ns. matalan kynnyksen avunhakupaikkoihinkin. Täytyy olla todella motivoitunut saadakseen apua. Sitä ei haeta jos on jo tosi huonosti asiat.

Uusi aika tuo mahdollisuuksia toipumiseen

Kallio iloitsee siitä, että digitaalinen aika voi auttaa eri muodoissa internetin kautta.

– Kiitosta hyväksikäytetyiltä auttajina saavat ainakin kirkko, vapaaehtoisjärjestöt ja auttavat puhelimet, luettelee Kallio.

Tuki, joka kannattelee. Korvat, jotka kuuntelevat. Olkapää, jota vasten on voinut itkeä. Se että on voinut luottavaisin mielin avata haavoitetun sielunsa auki, levälleen toisen eteen ja antaa pahan olon vyöryä pois. Ilman, että tarvitsee pelätä kuuntelijan, ystävän kääntävän sinulle selkäänsä ja käyttävänsä heikkoa hetkeäsi hyväkseen milloinkaan.

Kallion mukaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden auttamiseen käyvät samat säännöt kuin muihinkin kriiseihin, mutta näiden uhrien kohdalla tulee olla hieman häveliäämpi ja herkempi.

– Seksuaalinen väkivalta rikkoo ihmisessä paljon, mutta vauriot voidaan korjata. Se ei todellakaan ole loppu, kun näin kävi. Kirja oli kirjoittava, koska toipumisesta puhutaan yhä liian vähän. Haluan korostaa, että tästäkin kokemuksesta voi toipua ja eheytyä ja liian moni hyväksikäytetyistä luulee yhä olensa yksin kokemuksensa kanssa, valottaa Kallio kirjan taustoja.

Sinä olet niin arvokas, että toivoisin, ettet antaisi tapahtuneen hallita koko elämääsi. Se mitä tapahtui, tapahtui kyllä, mutta se ei ollut sinun vikasi. Se ei millään tavalla ollut sinun vikasi, vaan toisen, aikuisen ihmisen vastuulla. Toivoisin, että voisit kertoa jollekin aikuiselle, mitä olet kokenut, saada ymmärrystä, tulla ehjemmäksi pikkuhiljaa päivä päivältä enemmän.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.