Mainos

Pula vapaa-ajanviettopaikoista saa nuoret hengailemaan jopa portaiden alla

Tänä vuonna valmistuvista kolmesta suuresta kauppakeskuksesta ei välttämättä tule vain nuorten ostosparatiiseja. Kun Kampin kauppakeskus valmistui vuonna 2006, sitä nimitettiin Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi, muistelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan professori Sirpa Tani - ja samoin voi käydä nytkin.

Kauppakeskus tarjoaa monille nuorille oleskelutilan. Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkijan Elina Nikoskisen mukaan nuorten kuluttava asiakkuus kaupallisissa ympäristöissä jää usein sosiaalisen asiakkuuden varjoon. Kauppakeskuksiin tullaan ennen kaikkea ystävien takia.

– Ne, jotka oleskelevat kauppakeskuksissa päivittäin, eivät ole niinkään kiinnostuneita kauppojen valikoimista. Välillä haetaan korkeintaan pientä syötävää kaupasta, sanoo Sirpa Tani.

Nuorten vapaa-ajanviettoa tutkinut Tarja Tolonen huomauttaa, ettei kaupallinen tila koskaan ole täysin vapaata tilaa. Kun kauppakeskuksesta tulee olohuone, pyörii arki kaupallisuuden ympärillä, ja oma tila kauppojen keskeltä on lunastettava rahalla. Ellei nuori osta mitään kahvilasta, hän joutuu sieltä ulos.

Kauppakeskuksissa käydäänkin Tolosen mukaan jatkuvaa rajankäyntiä kaupallisen, julkisen ja nuorisotilan välillä. Nuoret muokkaavat omaa tilaansa esimerkiksi sovittamalla vaatteita ilman aikomustakaan ostaa niitä. Hengailemalla tarpeeksi usein tietyssä paikassa kaveriporukka ottaa tilan haltuun.

Nuorisotyöntekijöitä kauppakeskuksiin?

Ennen pitkää syntyy yhteentörmäyksiä vartijoiden ja kauppiaiden kanssa. Tanin mukaan kauppakeskukset tekevät parhaansa rajatakseen nuoret ulos.

Tutkiessaan nuorten oleskelua Kampin kauppakeskuksessa Tani huomasi, että Tennispalatsin ja kauppakeskuksen väliseltä aukiolta löytyi yksityisalueesta kertovia kieltotauluja ja poliisin valvontakameroita, vaikka kysymyksessä ei ole yksityisalue. Kieltotauluin yritettiin hillitä myös skeittausta ja rullaluistelua.

– Kysymys on siitä, ketkä voidaan rajata ulos puolijulkisesta tilasta. Helposti julkisen tilan rajat sekoittuvat, koska esimerkiksi Narinkka-tori on täysin kaupungin omistuksessa, eikä siellä oleskelua voida rajoittaa, Tani sanoo.

Tarja Tolonen taas on kohdannut tutkimusta tehdessään nuoria, jotka kertovat viettävänsä aikaa itähelsinkiläisen kauppakeskuksen portaiden alla, kun muutakaan tilaa ei ole. Välillä vapaa-ajanvietto keskeytyy siihen, että vartijat häätävät nuoret pois.

Suuriin kauppakeskuksiin liittyy usein lieveilmiöitä; esimerkiksi Kampissa on tullut ilmi seksin ostamisen yrityksiä nuorilta. Tolonen ehdottaa, että tulevaisuudessa kauppakeskuksissa voisi partioida nuorisotyöntekijöitä vartijoiden lisäksi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.