Mainos

Punkaharjulla paha kreosoottivuoto – Sähköyhtiö: Halauspuut etsittävä muualta

45 minuuttia -ohjelma kertoo, että Kerimäellä ja Punkaharjulla, nykyisen Savonlinnan alueella, on paljastunut paha kreosoottivuoto sähkölinjassa.

Paikallisten asukkaiden mielestä kyseessä on ympäristörikos.

Kymmenet sähköpylväät ovat vuotaneet kreosoottia maastoon jo vuosia. Suur-Savon Sähkön vuonna 2010 rakennuttama sähkölinja joudutaan nyt kunnostamaan poistamalla pilaantuneet maat pylväiden juurelta. Kustannusarvio on useita kymmeniä tuhansia euroja.

- Iso myrsky maksaa meille aina yli 100 000 euroa, tämä on vähemmän, muotoilee Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Arto Nieminen.

Kustannuksiin osallistuu myös kyllästyksestä vastannut joensuulainen pylvästoimittaja Iivari Mononen Oy. Kunnostussuunnitelma on näinä päivinä tulossa Etelä-Savon ely-keskuksen päätettäväksi.

Vuodon syy epäselvä

Kaikki osapuolet vakuuttelevat, että pylväiden raju kreosoottivuoto on täysi yllätys ja arvoitus. Todennäköisimpänä syynä pidetään erittäin järeiden pylväiden työstämistä.

- Puun solukkoa on muokattu ja menty syvemmälle kuin normaalisti niitä sorvattaessa. Avaako tämä sitten jotain reittejä, että se kylläste tulee helpommin ulos, pohtii Nieminen.

Iskolan ja Kulennoisen välille entisten Kerimäen ja Punkaharjun kuntien alueelle rakennettu noin 10 kilometriä pitkä linja oli tuotekehityksen tulos ja lajissaan ensimmäinen Suomessa. Linjalla on noin 60 muhkeaa 22-metristä pylvästä. Niistä valtaosa vuotaa kreosoottia.

- Linja rakennettiin yksipylväs -ratkaisuna, jossa tavoitteena on mahdollisimman kapea johtokäytävä, tien hyödyntäminen ja hakattavan metsäalan säästäminen. Tämä on varmasti hyvä tuote, mutta jatkossa meidän on varmistuttava pylväiden laadusta, lupaa käyttöpäällikkö Nieminen.

Ämpäri per pylväs

Sähköyhtiö arvioi, että pylväät ovat vuotaneet keskimäärin ämpärin verran kreosoottia. Aineen tihkuminen on yleistä, mutta tämä on vuoto on aivan poikkeuksellisen suuri.

- Tuon kokoiseen puolentoista kuution pylvääseen puristetaan noin 114 kiloa kreosoottia. Se on litroissa suunnilleen saman verran, arvioi pylvästuotantoon erikoistuneen Iivari Monosen toimitusjohtaja Ari Mononen.

Vuoto on myös Etelä-Savon ely-keskuksen mielestä harvinaisen suuri.

- Minä olen ollut tässä vähän yli 20 vuotta näissä maaperän pilaantumisasioissa, mutta en ole nähnyt tuollaista vuotoa missään, myöntää ympäristöinsinööri Esa Rouvinen.

Kreosootti on kova kemikaali. Se ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitystä. Pitkä altistuminen voi aiheuttaa syöpää ja perimän muutoksia. Nieltynä 7 grammaa on aikuiselle tappava annos, lapselle riittää vähempikin.

- Kreosoottikyllästettyä puutavaraa ei saa käyttää tai varastoida lähellä kaivoja tai pohjavesialueita. Siinä on vesiliukoisia aineosia, muistuttaa johtaja Esa Nikunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Kerimäellä ja Punkaharjulla on runsaasti kaivoja linjan varrella. Toistaiseksi niistä ei ole ely-keskuksen mukaan löytynyt jäämiä. Kreosootti on erittäin kirottu aine myös asentajien keskuudessa.

Musta mönjä näkyy kauas

Vuoto näkyy Savonlinnan ja Punkaharjun väliselle tielle selvästi. Pylväiden tyvet ovat mustan öljyn tahraamat ja haju on erittäin voimakas. Esimerkiksi lapset voivat helposti kosketella ainetta.

- Se on yksi ongelma jota on kyselty viranomaisiltakin, että ainetta ei saa pakattuna kuljettaa elintarvikkeiden kanssa edes autossa niin mitenkä sitten kun se tökätään tänne pystyyn, ei ole minkäänlaista varotusta, ihmisille ei kerrota mitä se sisältää, latelee vuotoon perehtynyt maanomistaja Jorma Anttonen Kerimäeltä.

Sähköyhtiö muistuttaa, että kreosootti on tarkoitettu vain ammattikäyttöön ja pylväissä on varotuskyltit.

- Se on vaarallinen aine ja siihen pitää suhtautua tietyllä tavalla. Halauspuut pitää etsiä sitten saloilta ja metsistä mitkä on puhtaita. Niissä pylväissä lukee hengenvaara, korostaa Nieminen.

Asukkaat tuskastuivat

Paikalliset asukkaat linjan varrella ovat erittäin tuskastuneet sekä ely-keskuksen että sähköyhtiön toimintaan kreosoottivuodon aikana. Asukkaiden mielestä kyseessä on ympäristörikos, mutta terveyshaittoja on vähätelty.

- Ainetta ei lakien mukaan saisi päästä maaperään yhtään ja jos sitä on mennyt sinne ämpärillinen tai vähempi niin ongelma on olemassa, muistuttaa Anttonen.

Anttonen on asukkaiden edustajana kirjelmöinyt linjan rakentamisesta saakka aktiivisesti viranomaisille ja vaatinut toimenpiteitä. Anttosen mukaan valvova viranomainen on viivytellyt.

- Minun mielestä ei ole viivytelty. Ensisijainen toimija on aina se yritys, tässä tapauksessa sähköyhtiö. Sillä on vastuu selvittää ja viedä asioita eteenpäin. Ehkä siinä olisi voinut vähän ottaa aikataulua kiinni, Rouvinen myöntää.

Eniten paikallisia harmittaa kreosootin käytön laillisuuden epämääräisyys. Aine on hyväksytty ammattikäyttöön ja yksityinen käyttö on kielletty. Osa maanomistajista sanoo yrittäneensä kieltää kreosoottipylväiden asennuksen mailleen.

- Jos sähkölinjalle on rakennuslupa ja kylläste on luvallinen, tuskin maanomistaja voi sen käyttöä estää, johtaja Nikunen Tukesista muotoilee.

Kerimäellä ja Punkaharjulla toivotaan saastuneen maan puhdistuksen lisäksi myös kreosoottipylväiden vaihtamista. Siihen ei aiota ryhtyä.

Lupa voimassa 2018 saakka

Kreosoottia saa käyttää vuoteen 2018 saakka. Nikunen arvioi, että paine korvaavien kyllästeiden tai pylväsmateriaalien käytölle kasvaa lähivuosina.

- Mikäli tällaisia korvaajia ei löydy kaikkiin käyttötarkoituksiin, voi EU-komissio jatkaa kreosootin hyväksymistä jälleen viisi vuotta, Nikunen kertoo.

Suomessa monet sähköyhtiöt ovat luopuneet kokonaan kreosoottikyllästeestä ja siirtyneet kupariin. Kreosootti on Euroopassa yli 100 vuotta käytetty tehokas aine, joka suojaa puuta lahoamista vastaan jopa 50 vuotta. Sen käyttöä onkin puolusteltu kustannussyillä.

45 minuuttia tänään MTV3:lla klo 20 alkaen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.