Mainos

Punkkeja tursuaa ovista ja ikkunoista – ötökkälähetyksiä tehty jo tuhansia

Turun yliopiston puutiaisia tutkivalla laitoksella kirjeitä tursuaa ovista ja ikkunoista, kun ihmiset ovat lähettäneet sinne näytteitä tänä keväänä löytämistään punkeista.

Maanantaihin mennessä punkkilähetyksiä oli saapunut yliopistolle huimat 2351 kappaletta. Useassa kirjeessä on ollut useampi kuin yksi yksilö, joten tutkittavia punkkeja yliopistolla on selkeästi lähetettyjä kirjeitä enemmän.

– Olemme todella yllättyneitä. Ajattelimme, että kirjeitä tulisi ehkä joitain kymmeniä. Suosio on ollut aivan mahtava, sanoo puutiaistutkimuksen koordinaattori, amanuenssi Ritva Penttinen.

Yliopisto pyysi ihmisiä lähettämään punkkihavaintojaan huhtikuun puolivälistä alkaen.

Yllätysmäärä kirjeitä on aiheuttanut innostuksen lisäksi myös jossain määrin harmaita hiuksia, Penttinen myöntää.

– Tilanne on se, että emme pysy alkuperäisessä aikataulussa. Ensimmäisistä tutkituista näytteistä keskustellaan kesäkuun alkupuolella. Ennen sitä emme voi sanoa mitään tiettyä aluetta, missä juuri tänä keväänä olisi erityisen paljon punkkeja.

Valtava aineisto mahdollistaa uutta tutkimusta

Ihmisten lähettämästä punkkiaineisto selvitetään ensin Suomen luonnon tuoreimman punkkitulokkaan, taigapunkin, levinneisyys.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston virologian osaston tutkija Anu Jääskeläinen kertoi Savon Sanomille, että taigapunkki saattaa olla leviämässä uusille alueille. Viitteet leviämiselle ovat Jääskeläisen mukaan tulleet yksittäisistä sairastumisista uusilla paikkakunnilla sekä siitä, millainen merkitys vesistöillä on viruksen leviämiselle. Hänen mukaansa uutena mahdollisena riskialueena on erityisesti Järvi-Suomi.

Toistaiseksi taigapunkkia on havaittu Lempäälästä, Simosta, Kokkolasta, Närpiöstä, Kuhmosta ja Ilomantsin Mekrijärveltä.

Taigapunkki levittää puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-viruksen siperialaista muotoa. Pahimmillaan tauti aiheuttaa vakavia aivo-oireita ja pidempiaikaisia neurologisia oireita kuten raajojen halvauksia.

Levinneisyyden lisäksi tutkittavista punkeista selvitetään Turun yliopiston Penttisen mukaan patogeenit, eli taudinaiheuttajat. Toistaiseksi lähetettyjä punkkeja on tutkittu morfologisesti eli käytännössä mikroskoopeilla, mutta myöhemmin niille tehdään myös tarkempia molekyylibiologisia tutkimuksia. Tarkemmat dna-näytteisiin perustuvat tutkimukset tähtäävät nimenomaan patogeenien löytämiseen.

– Se on kuitenkin pitkäaikaisen työn takana, ennen kuin näistä saadaan tuloksia, Penttinen sanoo.

Lue ohjeet puutiaisnäytteiden lähettämiseksi Turun yliopistolle täältä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.