Mainos

Vain puolet perheistä syö joka päivä yhdessä – "Ei kertakaikkiaan ole tapana"

Vain puolet suomalaisperheistä syö yhdessä päivittäin tai lähes päivittäin, ilmenee Syödään yhdessä -selvityksestä. Yhteisötutkijan mukaan Suomessa on liian vähän arkisia yhdessäolon muotoja. 

– On se kansainvälisissä vertailussa varsin vähän. Mielenkiintoista on se, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän yhdessä, mutta siihen ei näytä olevan aikaa, kertoo yhteisöllisyystutkija Antti Maunu.

Puolet noin 2000:sta vastaajasta kertoi, että kiire on suurin tekijä, miksi yhteinen ruokailu jää väliin – on sitten kyse perheestä tai ystävistä. Tutkijan mukaan aika voi olla myös tekosyy.

– On se myöskin tekosyy, koska meillä ei kertakaikkiaan ole tapana. Meillä ei ole kulttuurisia rutiineja kohdata ihmisiä ruokapöydässä, jos kohta enää muuallakaan.

Maunun mukaan kulttuurimme korostaa yksilöllisyyttä.

– Kulttuurimme tukee ja arvostaa henkilökohtaista menestystä ja yksilökohtaista pärjäämistä. Meillä ei ole rutiineja satsata niinkään yhdessäoloon arkisessakaan muodossa. Sama näkyy alkoholikulutuksessa. Suomalaiset juovat hyvin paljon alkoholia, jotta voitaisiin kohdata toisia ihmisiä ja jopa omia tunteita, rennoissa ja vapaissa tunnelmissa. Meillä on hyvin vähän arkisen yhdessäolon muotoja.  

Arjen kiireessä puolivalmisteet kunniaan

Espoon Nuuksiossa yhteinen ruokailu rytmittää arkea. Piiraisten perheessä tulos ei yllätä.

– Kuulostaa aika normaalilta. Ihmisillä on paljon harrastuksia. Suomessa syödään yleensä sitten viikonloppuisin yhdessä tai jopa omien vanhempien kanssa, sanoo Satu Piirainen

Kylässä olevien ystäväperheessä pyritään syömään yhdessä joka päivä. Ruokapöydässä kysytään kuulumiset.

– Se on tärkeä pysähtymisen hetki. Siinä voi kysellä päivän kuulumiset. Tai jos ei tule kauheasti haastateltua, niin ainakin siinä aistii, miten kullakin menee, sanoo Sallaroosa Häme

– On se lapsillekin tärkeä asia. He tietävät, että tässä olemme ja että tämä on meidän porukka, jatkaa Piirainen.

Hämeeltä löytyy myös vinkki helpottamaan yhteisiä ruokahetkiä.

– Arjen kiireessä voi ihan hyvin käyttää puolivalmisteita. Ruoan tekemiseen ei tarvitse käyttää tuntitolkulla aikaa. Mutta on siinä pöydässä sitten mitä vaan, vaikka iltapala-ainekset, niin tärkeää on, että kaikki pysähtyisivät siihen toisiaan tapaamaan, sanoo Häme.

Moni syö töissä yksin

Selvitys kiinnittää huomiota myös työpaikoille. Joka neljäs työntekijä syö pääsääntöisesti yksin töissä. 

Raportin takana oleva ELO-säätiö pyrkii saamaan suomalaisia enemmän yhtä aikaa ruokapöytään. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.