Mainos

Puukkoa, potkuja, nyrkiniskuja – sairaalaväkivalta pahenee

Sairaaloiden päivystyksessä työskentely alkaa olla väkivallan vuoksi paitsi epämiellyttävää, myös hengenvaarallista.

Vaikka vartijoita on lisätty jälleen tämän vuoden alussa, väkivaltaan on vaikea puuttua, sillä laki ei anna henkilökunnalle mahdollisuutta taltuttaa väkivaltaisia potilaita nopeasti.

– Aseella ei ole uhattu, mutta esimerkiksi puukolla. Se on potkimista, huitomista, nyrkiniskuja. Ei voi enää sanoa, että viikonloput olisivat pahimmat, kyllä se on jo arkipäiviä ja -iltoja, kertoo sairaanhoitaja Antti Rinta-Valkama Seinäjoen keskussairaalan päivystyksestä.

Hoitajat ja vartijat eivät voi puuttua läheskään kaikkeen väkivaltaan, sillä kansalaisten itsemääräämisoikeus rajoittaa kajoamista henkilöön. Riehuva potilas voidaan sitoa tai eristää vain, jos hän on mielenterveyspotilas. Muussa tapauksessa potilaan voi määrätä erityistoimien kohteeksi vain lääkäri.

– Me vartijat tai hoitajat emme voi tällaista päätöstä esimerkiksi sitomisesta tehdä. Ja lääkärin päätös usein kestää, kertoo vartija Heikki Häyrynen Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta.

Jonoraivoa ja päihteitä

Aina riehumisen taustalla eivät ole päihteet tai pillerit, vaan tavallinen ”jonoraivo”. Ihmiset eivät jaksa jonottaa - tai heillä on aggressiota esiin nostava muistisairaus tai muu sekavuutta aiheuttava sairaus.

Tilanteet riistäytyvät usein hallinnasta, sillä väkivaltaista potilasta on vaikea pysäyttää.

– Eli tässä on selkeä lainsäädännöllinen aukko, mihin kyllä viranomaistahot ovat jo kiinnittäneet huomiota, kertoo johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Seinäjoen keskussairaalasta.

Vartijat toivovat itselleen lisää valtuuksia, joiden turvin yleinen turvallisuus odotustiloissa voitaisiin taata.

– Esimerkiksi, että uhkaava potilas voitaisiin tarkistaa mahdollisten teräaseiden varalta. Ja tarvittaessa poistaa sairaala-alueelta, ellei häntä saada rauhoittumaan, sanoo vartija Heikki Häyrynen.

”Lakiin tulee muutoksia”

Seinäjoelta tavoitettu sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tuntee ongelman perin juurin. Hän muistuttaa, että itsemääräämisoikeus on kansalaisten perusoikeus, jonka vuoksi kaikki kajoaminen henkilöön vaatii monen tahon yhteistyötä.

– Lakimuutos on vireillä, mutta se vaatii muutoksia moneen eri lakiin, kuten rikoslakiin, sanoo Risikko.

Hän aikoo kiirehtiä ongelman ratkaisua toista kautta.

– Työturvallisuuslakiin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, jotka voivat auttaa näissä tilanteissa, lupaa Risikko.

Yli 3000 väkivaltatapausta

Väkivaltaan liittyvät työtapaturmat ovat kasvaneet 1990-luvun noin 500:sta vuosittaisesta tapauksesta jo yli 3000 tapaturmaan. Suurin osa väkivaltarikoksista kohdistuu naisiin, hoiva-ala on hyökkäysten kärjessä. Osastonhoitaja Sirpa Kurikka kuvailee työntekijöiden tuntoja.

– No kyllähän siinä pelko on aina jossain taka-alalla, kun tulee työvuoroon. Meillä yksi työntekijä loukkaantui vakavasti, kun asiakas potki häneltä kylkiluut poikki, kertoo Kurikka.

Suomessa on kuollut työpaikan väkivaltatilanteissa useita ihmisiä. Hoitajat odottavatkin nopeita muutoksia, joilla käytännön työturvallisuus voidaan turvata joka tilanteessa – potilaan taustasta tai sairaudesta riippumatta.

– Me ei pystytä varautumaan, eikä pystytä tietämään. Se voi olla hyvinkin seuraava potilas, joka kävelee sisälle ja joka näyttää ihan tavalliselta. Seuraavassa tilanteessa hän on kiinni, tai hakkaa tai jollakin muulla tavalla käyttäytyy väkivaltaisesti, kertoo sairaanhoitaja Antti Rinta-Valkama.

Katso Outi Airolan juttu (Seitsemän uutiset 3.2.2013)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.