Mainos

Pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa

Ongelmana on, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy ei ole täysin yhden tahon hallussa. Ehkäisy tulisi kuitenkin edullisemmaksi kuin syrjäytymisestä aiheutuvien ongelmien hoito.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tulisi pyrkiä nykyistä toimivampaan yhteistyöhön. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hajanaista ja kirjavaa.

Yhteistyö hallinnonalojen, paikallistasolla hallintokuntien sekä eri ammattilaisten välillä ei toimi kitkatta, eikä syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuus ole oikein kenenkään hallussa. Tämä ilmenee VTV:n julkistamasta raportista.

Syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään huomattavasti valtion varoja ja toimenpiteitä toteuttavat useat ministeriöt, kunnat ja lukuisat järjestöt. Toiminnan kokonaiskustannuksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviointitavasta riippumatta varat ovat miljardiluokkaa.

Tarkastusvirasto arvioi, että jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaisille urille ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, yhteiskunnalle aiheutuu noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin henkilö täyttää 60 vuotta.

- Syrjäytymisen ehkäisy on aina edullisempaa kuin syrjäytymisestä aiheutuvien ongelmien hoito, ylitarkastaja Teemu Kalijärvi totesi.

Lainsäädäntö ei tue parhaalla tavalla yhteistyötä

Viime vuosina eri yhteyksissä ja ohjelmissa on aina hallitusohjelmista lähtien korostettu yhä enemmän hallinnonalojen välisen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Teoriassa yhteistyö nähdään hyvänä keinona vastata asiakkaiden haasteisiin mutta käytännössä asia ei ole yksioikoinen.

Vastuu yhteistyössä tehtävistä nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteistä kuuluu usealle hallinnonalalle. Ne ovat asettaneet omat tavoitteensa ja tunnuslukunsa, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Erillisten hankkeiden tai toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuutta ei ole järjestelmällisesti arvioitu.

Tarkastusviraston raportissa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, moniammatillista yhteistyötä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta lähestytään eritoten oppilashuollon ja työpajatoiminnan kautta. Ministeriötasolla tarkastus kohdistui sosiaali- ja terveys-, opetus- ja työministeriöön.

Tarkastuksen perusteella toimenpiteiden hajanaisuus on osittain seurausta lainsäädännön ongelmista. VTV:n mukaan lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä. Ministeriöissä useaa hallinnonalaa koskevien säädösten valmistelu on osoittautunut haasteelliseksi.

Pajajaksolla vaikutusta opintoihin sijoittumiseen

Käytännön tasolla moniammatillista yhteistyötä hankaloittavat salassapitosäännösten tulkintaan liittyvät asiat. Ongelmat ovat yleisiä esimerkiksi oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä tiedonkulussa.

Tarkastus osoitti, että yhteistyö moniammatillisissa verkostoissa ja työryhmissä jää usein pinnalliseksi. Yhtenä syynä pulmiin ovat työntekijöiden erilaiset koulutustaustat: esimerkiksi opettajat eivät tunne riittävästi sosiaalityöntekijöiden työn perusteita ja toisin päin.

Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän selvityksen mukaan pajatoiminta on edistänyt nuorten sijoittumista opintoihin mutta ei suoranaisesti töihin. Jatko-opintojen todennäköisyys oli pajanuorilla noin viidenneksen suurempi kuin muilla. Eniten paja hyödytti niitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Haastattelujen perusteella pajoilla oli vaikutusta myös elämänhallinnan parantumiseen. Tutkimukseen osallistuivat vuonna 2003 Helsingin, Oulun ja Turun kaupunkien työpajoissa olleet nuoret.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.