Mainos

Radonmittauksista etsitään apua maanjäristysten ennustamiseen

Venäläiset tutkineet myös satelliittikartan valoilmiöitä ennen järistystä.

Suomalaisia tutkijoita on mukana tiedemiesryhmissä, jotka pyrkivät ympäristömuutoksien avulla ennakoimaan myös maanjäristyksiä.

- Seismisille tärinöille herkillä alueilla käytetään seurantajärjestelmiä, joilla tarkkaillaan pohjaveden sähköjohtavuutta, pinnan korkeutta ja radonvuota. Maanjäristyksiä kun edeltää yleensä radonpitoisuuden nousu pohjavedessä. Sitä kautta on pystytty kartoittamaan maanjäristysriskille alttiita alueita, kertoi tutkija Jussi Leveinen.

Pohjaveden radonvuota mittaamalla ei Leveisen mukaan kuitenkaan pystytä ennustamaan, millä todennäköisyydellä jossain kohdassa maankuorta tapahtuu maanjäristys esimerkiksi kuukauden päästä tai vuoden päästä, mutta ennustamaan kuitenkin, mitä jatkossa tapahtuu.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Leveinen työskentelee tutkimusryhmässä, joka on tutkinut maanjäristysten ennustamista muun muassa radonvuon mittauksilla pohjavedestä. Leveinen on ollut osa armenialais-georgialais-ukrainalais-venäläisestä ryhmää viisi vuotta. GTK:ssa Leveinen toimii pohjavesigeologina.

Kaukasuksen varoitusjärjestelmä

Armeniassa Kaukasuksen alueella kehitetään järjestelmää, joka ennustaa uuden maanjäristyksen todennäköisyyden, kun järistys on jo tapahtunut. Edelleen on tarkoitus kertoa, millä todennäköisyydellä toisessa maankuoren kohdassa se tapahtuu.

Tässä tutkijaryhmässä on ollut mukana maailmankuuluja maankuoren liikuntoja tutkivia geotieteilijöitä, kuten armenialainen Sergei Balassanian, jonka YK on palkinnut ihmishenkien pelastamisesta, sekä georgialainen Tamaz Tselidze, kansainvälisesti arvostettu radontutkija.

GTK:lla on käynnissä myös projekti, jossa kehitetään ympäristömuutosten seurantamenetelmiä Euroopassa. Niihin liittyvät niin ikään pohjaveden reaaliaikaisten mittauslaitteiden kehittäminen. Suomalaisten lisäksi tässä työssä on ollut mukana hollantilaisia, slovenialaisia ja kreikkalaisia tutkijoita.

Reaaliaikainen satelliittiseuranta

Maanjäristysten ennustettavuutta tutkitaan satelliittipohjaisissa kartoissa tapahtuvien muutosten avulla.

- Esimerkiksi Balassanian havaitsi satelliittikartoissa vaaleita, ionisoivia kohtia pari päivää ennen kuin maanjäristys tapahtui. Hän piti havaintoja merkittävinä. Balassanian joutui kuitenkin liikenneonnettomuuden uhriksi viime lokakuussa, eikä voinut viedä tutkimuksiaan eteenpäin, kertoo Leveinen.

Toinen satelliittiseurantaan perustuva komponentti on GPS:ään eli satelliitipaikkatietoon perustuvat mittaukset. Niillä seurataan maankuoren liikkeitä eri lohkoilla. Järjestelmällä pystytään seuraamaan esimerkiksi maankuoren ryömimistä mannerlaattojen kohdatessa.

Tätä tutkimusta tehdään kansainvälisesti, mutta erityisesti Yhdysvalloissa, Kaliforniassa San Andreaksen murroksen alueelta.

Erikoistutkija Matti Tarvainen Helsingin yliopiston seismologian laitokselta lisää maanjäristysten ennustusmenetelmiin seismisin menetelmin tehtävät mittaukset, joilla seurataan seismisen aallon nopeuden muutoksia ja mittaukset maankuoren vastuksen sähköisistä muutoksista.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.