Mainos

Rajamäki vaatii pikaista puuttumista talousrikollisuuteen

Sisäministeri vaatii kiireellistä panostusta talousrikollisuuden torjuntaan. Kari Rajamäen mukaan talousrikosten torjunta on viime aikoina jäänyt liian vähälle huomiolle, mikä näkyy mm. tutkinta-aikojen pitenemisenä.

Sisäministeri Kari Rajamäki vaatii kiireellistä lisäpanostusta talousrikollisuuden torjuntaan. Kyse on hänen mukaansa erittäin vakavasta ja laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka on jäänyt liian vähälle huomiolle muiden rikostyyppien varjossa.

Rajamäki sanoo pikaisen puuttumisen talousrikoksiin olevan välttämätöntä, koska ongelma on pahenemaan päin. Talousrikollisuus on entistä useammin kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja yhä useammin se pyrkii pesiytymään laillisen liiketoiminnan yhteyteen.

Uusia uhkakuvia luo Viron ja muiden Baltian maiden tuleva EU-jäsenyys. Talousrikollisten toiminta helpottuu ja saattaa johtaa muun muassa pimeän työvoiman käytön yleistymiseen. Suomen nykyäänkin vahva sillanpääasema virolaiselle ja venäläiselle rikollisuudelle uhkaa korostua.

Samaan aikaan talousrikostutkijat kamppailevat resurssipulan kanssa, mikä näkyy muun muassa tutkinta-aikojen pitenemisenä. Tutkinnassa olevien ratkaisemattomien rikosten määrä suhteessa talousrikostutkijoiden määrään on kasvanut lähes 50 prosentilla vuodesta 2000.

- Tilanne on pikaisesti normalisoitava vähintään kolmen vuoden takaiselle tasolle, joka sekään ei ole vielä järin hyvä, Rajamäki puuskahtaa.

Hän huomauttaa, että panostaminen talousrikostutkintaan on myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi vuonna 2000 talousrikoksilla kerättyä hyötyä saatiin takaisin 41,4 miljoonaa euroa. Jokainen tähän tehtävään panostettu vakanssi tuotti siis noin 100 000 euroa.

Viime ja toissa vuonna takaisin saatu talousrikoshyöty jäi runsaaseen 30 miljoonaan euroon. Rajamäki huomauttaa, että kiinnijäämisriskin lisäämisellä olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus.

Miljardien eurojen vahingot vuosittain

Juhlapuheissa ja ohjelmajulistuksissa talousrikostorjunnan tärkeyttä on toki painotettu tähänkin asti. Käytännössä resurssit ja julkinen mielenkiinto ovat viime vuosina usein ohjautuneet muualle, kuten huumerikollisuuden kitkemiseen. Kuitenkin talousrikollisuudesta koituu yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan miljardien eurojen vahingot vuodessa muun muassa menetettyinä verotuloina.

Kun oletettavasti vain murto-osa talousrikoksista saadaan paljastettua, saattaa toimialan arvo nousta synkimpien laskelmien mukaan jopa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sillä rahalla palkkaisi jo monta sairaanhoitajaa.

Jotain ehkä kuvastaa se, että veroparatiisin maineessa olevan Luxemburgin pankkitileillä makaa tiettävästi jopa yli kolme miljardia euroa suomalaista rahaa, Rajamäki mainitsee.

- Kenties menetettyjä eurojakin vahingollisempaa on silti talousrikollisuuden yhteiskuntamoraalia rapauttava vaikutus. Jos talousrikolliset pääsevät kuin koira veräjästä, se viestittää, että lain kiertäminen on helppoa ja että laki ei ole kaikille sama, Rajamäki sanoo.

Hän huomauttaa, että talousrikollisuus on nykyään entistä organisoidumpaa ja verkottuneempaa ja se hakeutuu yhä useammin kytkyihin laillisen liiketoiminnan kanssa. Sisäministeri varoittaa, että jos tämä kehitys jatkuu, sillä voi olla hyvin kauaskantoiset yhteiskunnalliset seuraukset.

-Talousrikollisuus murentaa kansakunnan moraalista selkärankaa, vääristää tulonjakoa, vaikuttaa työllisyyteen ja tekee markkinoiden toiminnasta vaikeaa ennakoida, Rajamäki luettelee.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.