Mainos

Rasististen rikosten määrä kasvoi viime vuonna

Valtaosa rasistisista rikoksista sattui kaduilla, toreilla, puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla. Lähes puolet uhreista oli Suomen kansalaisia.

Rasististen rikosten määrä on kasvanut Suomessa selvästi. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 669 rasistista rikosta, mikä on 111 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2003 luku oli 522.

Poliisin kirjaamat tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Suomalaisten uhritutkimusten mukaan jopa kaksi kolmesta maahanmuuttajasta ei ole koskaan ilmoittanut virkavallalle rasistisesta rikoksesta, jossa on ollut uhrina.

Sisäministeriön teettämästä ja Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamasta selvityksestä ilmenee, että rasistisia rikoksia tapahtuu eniten julkisilla paikoilla ulkona, kuten kaduilla, toreilla, puistoissa ja metroasemilla. Seuraavaksi eniten niitä esiintyy baareissa ja ravintoloissa sekä uhrin kotipiirissä.

Rasistisista rikoksista yleisin on edelleen pahoinpitely. Muita tavallisimpia rikosnimikkeitä ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko.

- Kaikkein tyypillisin rasistinen rikos on sellainen, jossa joukko nuoria miehiä kohtaa ilta- tai yöaikaan kadulla tuntemattomia ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Siitä alkaa herjanheitto tai haukkuminen, joka päättyy pahoinpitelyyn, tutkija Noora Ellonen sanoo.

Hänen mukaansa tavallisia rikoksia ovat lisäksi naapurusten väliset kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset sekä ulkomaalaistaustaisten ihmisten omistamiin ravintoloihin kohdistuvat vahingonteot.

- Naapuri saattaa huudella loukkauksia samassa kerrostalossa asuvalle ulkomaalaiselle ikkunasta ja lähetellä viestejä postilaatikkoon, Ellonen kertoo.

- Rasististen rikosten kohteena ovat usein myös kebabyrittäjat ja pitserianpitäjät. Heidän liiketilojaan vahingoitetaan todella paljon, hän jatkaa.

Rikoksia suhteellisesti eniten Oulun läänissä

Lähes puolet rasististen rikosten uhreista on Suomen kansalaisia. Seuraavaksi eniten uhrien joukossa on somalialaisia, venäläisiä ja turkkilaisia. Uusi ilmiö on afganistanilaisiin kohdistuneiden rasististen rikosten selvä kasvu. Ellonen ei kuitenkaan osaa sanoa, mistä muutos voi johtua.

- Tämä saattaa olla ihan sattumaa. Kun määrät ovat suhteellisen pieniä, vähäisetkin heilahtelut vaikuttavat tilastoissa suurilta.

Rasististen rikosten uhreista samoin kuin epäillyistä tekijöistä valtaosa on miehiä. Noin yhdeksän kymmenestä rasistisen rikoksen uhrista on 15-44-vuotias. Vajaassa puolessa tapauksista epäilty oli 15-24-vuotias.

Selvityksestä ilmenee, että rasistisista rikoksista puolet tapahtuu Etelä-Suomen läänissä, missä suuri osa Suomen ulkomaalaisesta väestöstäkin asuu. Ulkomaalaisten määrään suhteutettuna rikoksia esiintyy kuitenkin eniten Oulun läänissä.

- Kun Oulussa on jopa 15 rasistista rikosta tuhatta ulkomaalaista kohti, Etelä- ja Länsi-Suomessa luku on viisi, Ellonen toteaa.

Tutkija muistuttaa, että selvityksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, että rasistinen rikollisuus olisi lisääntynyt Suomessa. Tilastojen synkkeneminen voi johtua myös ilmoituskynnyksen madaltumisesta.

Suurin osa rasistisista rikoksista ei tule poliisin tietoon. Uhritutkimusten mukaan syynä tähän on muun muassa se, että rikosta pidetään usein vähäpätöisenä eikä sen uskota johtavan toimenpiteisiin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.