Mainos

Rattijuoppojen pakkohoidolla laaja poliittinen kannatus - lääkärit vastustavat

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson (sd.) vaati tänään tiistaina hoitoon pakottamista rattijuopumukseen syyllistyneille.

- Vapaaehtoisuus ei toimi. Pakko on se, joka saisi vähän rotia tähän tilanteeseen. Pitäisi olla velvollisuus käydä moniammatillisen työryhmän pakeilla, josta sitten ohjataan tarpeenmukaiseen hoitoon ja jatkohoitoon pitää sitoutua, ministeri sanoo.

Kysymykseen siitä, pitäisikö pakkokeinot ottaa käyttöön heti ensimmäisestä rattijuopumuskerrasta vai toistuvasta, Guzenina vastaa, että velvoittavuuden pitäisi olla lainsäädännössä mahdollisimman tiukka. Kuoroon liittyi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.).

- Kyllä pakkohoidolle, kun on kyse törkeästä rattijuopumuksesta ja toistuvista uusinnoista. Ei voi olla niin, että vain silitetään ja passitetaan kotiin, Kyllönen sanoo.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) on samoilla linjoilla Kyllösen kanssa. Ministeri Guzenina aikoo kutsua tällä viikolla ministerikollegansa koolle pakkohoitolainsäädännön edistämiseksi. Yksi kutsun saajista ei lämpene pakolle.

- Pakkohoitoa en kannata, koska pakkoon liittyy se, että henkilö ei ole motivoitunut ja silloin haluttuja tuloksia ei saada, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp).

Hallituspuolueissa vankkaa kannatusta

Ministerit saavat myös laajempaa kannatusta, sillä kysely eduskuntapuolueiden puoluesihteereille osoittaa, että vain Keskustan Timo Laaninen ei kannata pakkohoitoa.

- Pakollinen hoitoonohjaus voitaisiin varmaan toteuttaa niin, että se olisi ehto ajoluvan saamiselle takaisin. Ongelma näyttää olevan se, että silloin henkilö käy lääkärin puheilla ja hoidossa vain saadakseen kortin takaisin, ilman aitoa yritystä muuttaa omaa käyttäytymistä, Keskustan puoluesihteeri toteaa.

Osa puoluesihteereistä kannattaa pakkoa usean kiinnijäämisen jälkeen. SDP:n Mikael Jungner pitää pakkohoitoa vaihtoehtona muun rangaistuksen sijasta. Kokoomuksessa lakia verrataan valmisteilla olevaan päihdeäitien pakkohoitolakiin.

- Tämän lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä on syytä mahdollistaa myös toistuvasti törkeästä rattijuopumuksesta tuomittujen tahdonvastainen hoito. Se edellyttäisi voimassaolevan päihdehuoltolain täsmentämistä, kertoo puolueen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen.

Lääkäriliitto: Pakkohoito tarkoittaisi laitoshoitoa

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve ei innostu pakosta. Hoitoon pakottaminen onnistuisi vain sulkemalla tuomittu laitokseen.

- Jos potilas pakotetaan johonkin hoitoon, sitä ei voi muutoin valvoa, kuin siinä tapauksessa, että hän olisi laitoksessa. Sitten kun hän on vapaalla, silloin hänen pitää suostua hoitoon. Ja kun potilas suostuu, niin silloin ei tarvita pakkohoitoa, Pälve analysoi.

Pälveen mukaan pakkohoito on hoitoa, eikä se voi olla osa rangaistusta. Espoon A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoen mukaan pakkohoito ei ole ratkaisu, koska se vaikeuttaisi hoitosuhteen syntymistä. Hän muistuttaakin, että nykykäytännöistä löytyy jo nyt pakonomaisia piirteitä.

- Useissa rattijuopumustapauksissa poliisi vaatii lääkärinlausunnon ennen ajokortin palauttamista, tai että kyseinen henkilö saa pitää ajolupansa. Silloinhan on pakko käydä arvioinnissa, että voi saada tämän lausunnon, kertoo ylilääkäri Simojoki.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.