Mainos

Räyskä on sosiaalinen laji - paikantimet tuovat uutta tietoa linnuista

Erilaiset linnuille kiinnitettävät paikannuslaitteet ovat tuoneet tutkijoille paljon uutta tietoa Suomen linnuista. Suomen suurimmasta tiiralajista räyskästä on paikantimien avulla saatu selville, että se on erittäin sosiaalinen lintu ja liikkuu hyvin laajalla alueella. Lajin tarkka muuttoreittikin on selvinnyt.

Räyskäluodolla Porvoon edustalla asustaa 60 räyskäparia. Räyskä on Euroopan suurin tiiralaji ja sen paras tuntomerkki on porkkanaa muistuttava nokka. Räyskä on rauhoitettu laji, mutta sitä ei tällä hetkellä luokitella Suomessa uhanalaiseksi.

– Tällä hetkellä kanta on kevyessä nousussa ja sen takia se ei ole uhanalainen vaan silmälläpidettävä eli tarkkaillaan, mihin kanta kehittyy. Suomellahan on tietynlainen vastuu tästä lajista Euroopan Unionin alueella, kun meillä on yli 50 prosenttia EU:n kannasta pesimässä Suomessa, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below.

Saalistus- ja vierailumatkat pitkiä

Räyskistä on saatu uutta tietoa, kun muutamille yksilöille on kiinnitetty paikannuslaitteet eli loggerit. Lajia tutkitaan nyt suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden yhteishankkeessa. Paikantimet ovat paljastaneet, että räyskät liikkuvat todella laajalla alueella.

– Kaikille oli yllätys, miten paljon ne liikkuvat. Meillä oli viime vuonna yksi lintu, joka teki pesimäyrityksen yhdessä yhdyskunnassa. Se epäonnistui. Se teki toisen pesimäyrityksen sitten 400 kilometrin päässä, kuvailee dosentti Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Noviasta.

Lintujen saalistusmatkat ulottuvat kauas. Esimerkiksi Porvoon räyskät käyvät kalassa Helsingin Vanhankaupunginlahdella, noin 40 kilometrin päässä kotiluodoltaan.

Räyskä on herkkä häiriöille

Räyskät ovat erittäin sosiaalisia. Ne asuvat mielellään isoissa kolonioissa ja vierailevat toisilla räyskäluodoilla. Suuret yhdyskunnat ovat myös riski. Jo yhden yhdyskunnan tuhoutuminen tekee ison loven lajin kantaan.

– Valtaosa Itämeren pareista ja Suomen pareista pesii ihan muutamassa suuryhdyskunnassa ja siinä mielessä se on hyvin herkkä häiriöille, pohtii Patrik Byholm.

– Jos kolonioissa tapahtuu jotain isoa eli useampi kolonia tuhoutuu ja linnut siirtyvät jonnekin muualle, lajille voi käydä huonosti. Onneksi ihmiset nykyään ymmärtävät välttää räyskäluotoja eikä ihmisen aiheuttamia tuhoja ole ollut vuosikausiin, toteaa Antti Below.

Viime vuosina huono pesimäsää ja merikotkan aiheuttama häirintä ovat saaneet räyskäkolonioita siirtymään uuteen paikkaan.

Paikantimet auttavat myös suojelussa

Osa tämän kesänä syntyneistä räyskän poikasista osaa jo lentää ja loputkin nousevat pian siivilleen. Pian ne suuntaavat yhdessä emojensa kanssa Saharan eteläpuolelle Maliin, jossa suomalaiset räyskät yleensä talvehtivat. Tarkka muuttoreitti saatiin selville paikantimen avulla.

– Saa kyllä satoja lintuja rengastaa ennen kuin saadaan tuommoinen määrä tietoa, mitä yhdellä loggeriräyskällä saatiin. Saatiin koko muuttoreitti selville ja jopa lentokorkeudet ja se, kauanko lintu pysytteli tietyillä levähdysalueilla. Se auttaa suojelussa paljon, kun tiedetään mihin ne räyskät menevät ja missä ne pysähtyvät matkan varrella pidemmäksi aikaa. Niillä on tietyt ruokailualueet, joita voidaan pyrkiä kansainvälisesti suojelemaan, iloitsee Antti Below.

Räyskät ovat pitkäikäisiä. Ne saattavat elää jopa 30-vuotiaiksi.

Suomen räyskäkannan koko on tällä hetkellä noin 1100 paria.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.